Artikkelit

Glomson Retail Park

IKEA:n imu näkyy asiakasvirroissa

Espoon Lommilan alueen kaupalliset palvelut kasvoivat, kun IKEAn naapuritontille avattiin syyskuun alussa TKD Suomen rakennuttama Retail Park Glomson. Retail Park syntyi irrallaan Lommilan kehittämisestä osana Fallåkerin alueen kaavoitusta.

‑ Lähtökohtana hankkeessa oli se, että IKEAssa tiedetään käyvän paljon kodinsisustajia ja muita lahjatavara-asiakkaita. Eli sillä seudulla oli tilakysyntää samojen teemojen tiimoilta. Naapurissa ilmeni tonttimahdollisuus, joka kuitenkin viivästyi valitusten jälkeen, rakennuttajana toimineen TKD Suomi Oy:n myyntijohtaja Kimmo Kaattari kertoo.

 

Ensimmäinen IKEAn lähimaaston kaavaluonnos tehtiin vuonna 2000, mutta kaavavalitusten vuoksi Retail Park Glomsonin toteutus tapahtui vasta tänä vuonna. Vuokralaiset malttoivat Kaattarin mukaan odottaa kaavavalituksista huolimatta, koska pitivät paikkaa hyvänä.

 

‑ Kaavoituksen osalta mentiin kyllä valituksista johtuen hankalimman kautta. Kaavassa on lisäksiyksityiskohtaisesti määritelty koko aluesuunnitelmassa käytettävät materiaalit ja niiden jäsentelyt, toteaa pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Niklas Sucksdorff Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:stä.

 

Paljon huomiota ympäristöön

Entisellä peltomaalla sijaitsevalla tontilla on panostettu paljon istutuksiin ja ympäristörakentamiseen. Rakennuksen edustan vertikaaliakseli on erotettu sisääntulosta istutuksilla. Poikittain kulkevalle akselille tulee kevyen liikenteen väylä viereiselle IKEAn tontille. Pysäköintikentät on porrastettu nousevaan rinteeseen ja jaettu istutuksilla sisäänkäyntijulkisivun puolella.

 

‑ Tontilla jouduttiin toisessa päässä louhimaan ja pysäköintikenttä piti kalkkistabiloida, koska se oli täysin savipohjalla toisesta reunasta. Lisäksi maapohja oli yhdestä kohtaa sen verran karikkeista, että siinä ei päästy käyttämään tavallisia paaluja, vaan jouduttiin käyttämään porapaaluja. Joen rannassa oli vielä maanvaihtoa, eli melkein kaikki maanrakennuksen eri elementit tuli käytettyä tässä kohteessa, kertoo vastaava mestari Jari Kruusi urakoitsijana toimineesta Rakennusosakeyhtiö Hartelasta.

 

Vaikeat pohjaolosuhteet viivästyttivät hieman hanketta sateisena kesänä. Lopulta pysyttiin Kaattarin mukaan kuitenkin aika lailla hyvin aikataulussa. Ajan kuluminen valituksissa nosti hieman kustannuksia alkuperäisestä arviosta.

 

Erikoisena ratkaisuna kaava määräsi, että tontille pitää rakentaa ladottu kivimuuri maisemointia varten pysäköintialueiden reunoille etelä- ja länsisuuntiin. Muurin päällä on pensaita ja puita.

 

– Nyt jouduttiin rakentamaan luonnonkivillä vuorattu maavalli rakennuksen ympäri ensimmäistä kertaa sitten Suomenlinnan rakennustöiden. Vallihautaa ei onneksi tarvinnut rakentaa, Kaattari heittää.

 

Maanrakennustyöt olivat hankkeen kaikkein suurin yksittäinen urakka. Maanrakennustöiden aliurakoitsijana Hartelalla oli Maanrakennusliike Rauno Lehtonen Oy.

 

Turvekattoakin esitettiin

Rakentamisen maisemavaikutuksista oltiin kaupunkikuvalautakunnassa erittäin tarkkoja. Tämä rajoitti esimerkiksi rakennuksen korkeutta.

 

‑ Alkuperäisessä rakentamisohjeessa oli määräys valkeasta kivipinnasta julkisivuissa. Lopulta kaavamääräykset muuttuivat kaupunkikuvatoimikunnassa niin, että pääjulkisivuun tuli musta lasipinta, Kaattari sanoo.

 

‑ Asiasta käytiin erittäin paljon neuvotteluja. Neuvotteluissa todettiin, että rakennuskokonaisuus muistuttaisi liikaa IKEAa, jos se olisi valkoinen. Mustana Retail Parkille tulisi oma identiteettinsä, Sucksdorff toteaa.

 

Kuvagalleria

VG6Q6124.jpg
VG6Q6124.jpg
VG6Q6125.jpg
VG6Q6129.jpg
VG6Q6134.jpg
VG6Q6139.jpg
VG6Q6140.jpg
VG6Q6141.jpg
VG6Q6142.jpg
VG6Q6231.jpg
VG6Q6234.jpg
VG6Q6236.jpg
VG6Q6240.jpg
VG6Q6242.jpg
VG6Q6244.jpg
VG6Q6245.jpg
VG6Q6248.jpg
VG6Q6249.jpg
VG6Q6251.jpg
VG6Q6260.jpg
VG6Q6261.jpg
VG6Q6264.jpg