Friisilän Aurinkorinteen pientalot

Espoon kaupunki, Finnforest Oyj ja Skanska Kodit Oy lähtivät hakemaan ratkaisua ja tuoreita ajatuksia Espoon Friisilän tontille arkkitehtikilpailun kautta.

Kilpailun voitti arkkitehtien Juha ja Pauliina Kronlöfin ehdotus, jossa jokainen asunto on oma talonsa, mutta kokonaisuus on toteutettu yhtenäisenä. 24 asunnosta 14 kuuluu yhteiseen asunto-osakeyhtiöön, kymmenen on itsenäisiä kiinteistöjä.

Kukin talo sijoittuu tyypillisesti 400 – 600 m²:n selkeästi rajatulle tontilleen pääty katua vasten. Talojen toinen kylki on rakennettu sivurajaan kiinni. Autopaikat ovat omalla tontilla.

– Tavallisesti Espoossa vaaditaan, että auto pitää pystyä kääntämään tontilla. Tässä korttelin pääraitille peruuttaminen sallittiin, mikä toisaalta asetti vaatimuksia tonttien aitaamiselle näkymien vuoksi, Juha Kronlöf sanoo.

– Suunnittelu oli työlästä, koska jokaisesta talosta piirrettiin erikseen lupapiirustukset. Lisäksi rakentamistehokkuus tarkasteltiin koko alueen lisäksi myös asunnoittain, eli joka tontilla on saman verran pinta-alaa suhteessa asuntokerrosalaan, sanoo Juha Kronlöf.

– Rakennuslupaprosessi kesti yllättävän pitkään, koska kaava oli valmiina ja ratkaisumme ei suoraan ollut sen mukainen. Suunnitelmia sovitettiin kaavan mukaiseksi, ja määräysten tulkintojen hakeminen otti oman aikansa.

Kilpailuehdotuksessa arkkitehdit kaavailivat myös joustavuutta antavaa sivuasunto-optiota, mutta kaavan sanelema asuntojen lukumäärä ei antanut tähän mahdollisuutta.

Mielikuvia Seurasaaresta

Pauliina Kronlöfin mielessä väikkyivät ihanteena Seurasaaren ulkomuseon pitkäräystäiset venevajat.

– Kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta tavoitteena oli unelmakoti. Etsimme arkkityyppistä, klassista talon hahmoa ja kodikkuuden tuntua.

– Kohde oli meillekin poikkeuksellinen, ei tällaisia saa joka päivä tehdä, Pauliina Kronlöf sanoo.

Arkkitehdeille oli tärkeää säilyttää talon harjakattoinen ilme myös sisätiloissa. Oleskelutilat ja keittiöt ovat vinokattoisia. Puurakentamiselle luonteenomainen ratkaisu on vaikuttanut myös pohjaratkaisuun. Kilpailuvaiheessa osa julkisivuista oli viistoja, mutta jatkotyössä arkkitehdit havaitsivat sen tarpeettomaksi. Talojen sijoitus hieman vinoon toisiinsa nähden antaa kokonaisuuteen sopivasti eloa ja kylämäisen ilmeen. Päädyissä myös ikkunat yltävät kattopintaan, mikä antaa asunnolle valoisuutta.

– Olemme kuulleet, että monet olivat harkinneet oman talon rakentamista, mutta kun nämä asunnot tulivat myyntiin, he katsoivat vaatimustensa täyttyvän. Jo kilpailuvaiheessa halusimme, että suurin osa asunnoista olisi yksitasoisia, mikä kiinnostikin ostajia. Yksikerroksisia perheasuntoja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, ja luulen, että juuri sen takia moni päätyy rakentamaan oman talon.

– Moni pientaloa mielivä ei kuitenkaan edes halua suurta pihaa, koska sen hoitaminen vie oman aikansa, sanoo Pauliina Kronlöf.

– Kaupunkioloissakin pientaloasumiseen kuuluu kuitenkin olennaisena osana mahdollisuus päästä sekä pesutiloista että keittiöstä suoraan terassille ja pihalle.

Aurinkorinteessä maasto on suosinut rakentajia, sillä rinne viettää lounaaseen. Oleskelutiloihin liittyvät terassit on voitu sijoittaa niin, että arinko pääsee paistamaan niille eri suunnista pitkin päivää. Oman terassin kyljessä nouseva naapurin seinä antaa enemmänkin yksityisyyttä ja suojaa kuin perinteisen omakotialueen pensasaita.

Asunnot suosittuja

Hankkeen taustalla oli osaltaan Espoon kaupungin teettämä kyselytutkimus, jossa neljä viidestä vastaajasta ilmoitti toivekotinsa olevan pientalossa. Etenkin erillinen omakotitalo oli toiveena ylitse muiden. Aurinkorinteen asunnot myytiinkin vikkelästi, ja jonotuslistaltakin muutama pääsi mukaan, kun osa varanneista luopui talostaan pitkittyneen rakennuslupaprosessin vuoksi.

Rakennuttajallekin Aurinkorinteen asunnoista on tullut hyvää palautetta.

– Asiakaskartoituksessa pohjaratkaisuja on kiitelty, ja yleisarvosanakin oli tavanomaista korkeampi, sanoo työpäällikkö Tero Nikkanen Skanska Kodit Oy:stä.

Talon sivussa olevan autokatoksen, varaston ja terassin yhdistelmää asukkaat ovat voineet mukauttaa mieleisekseen. Enemmänkin muuntelumahdollisuuksia olisi kaivattu.

– Emme kuitenkaan voineet tarjota useampia vaihtoehtoja kuin niitä, joille olimme rakennusluvan etukäteen hakeneet, muuten aikataulut eivät olisi pitäneet, sanoo Nikkanen.

– Sisätiloissa muuntelu on helpompaa, kun yleensä kyse on kalusteista ja pintamateriaaleista, joiden muutokset eivät edellytä viranomaiskäsittelyä.

Nikkasen mukaan työmaan teki haasteelliseksi uusien materiaalien käyttö, tuoteosakauppa sekä alueella edellytetty korkea laatutaso.