FMO Tapiola

Suuri osa Suomen kansallisvarallisuudesta perustuu metsään ja siellä kasvavan puun jalostamiseen, korostaa Finnforest Oyj:n toimitusjohtaja Lauri Palojärvi.

– Tällä alalla on kuitenkin pitkään vallinnut tuotantolähtöinen ajattelutapa, kun suomalainen teollisuus rakentamista myöten on siirtynyt markkinaohjautuvaksi ja asiakaslähtöiseksi.

– 80 prosenttia puutuoteteollisuuden tuotannosta käytetään rakentamiseen, joten markkinoiden ymmärtämiseksi on perehdyttävä siihen. Puusta rakentamisella on vahva asema 1 – 2 -kerroksisessa pientalorakentamisessa. Kun teollisena yrityksenä pohdimme, missä rakentamisessa puu voisi olla kilpailukykyinen, etsimme kohteita, joissa on toistuvuutta.

– Stadionit ja konserttitalot ovat näkyviä mutta Suomen kaltaisella pienellä markkina-alueella ainutkertaisia. Toimistorakentaminen on suuri segmentti ja mahdollisuus teolliselle puusta rakentamiselle, Palojärvi sanoo.

Tavoiteltuun toistettavuuteen viittaa myös toimitalosta käytetty kirjainlyhenne FMO, Finnforest Modular Office.

Talosta järjestetyn arkkitehtikilpailun voittaneen Pekka Helinin mukaan talo edustaa kooltaan puurakentamisessa uutta keskisarjaa.

– Vanhastaan puu on mielletty pientalojen ja vastaavien rakennusmateriaaliksi, ja toisaalta hyvin suurten hallien runkomateriaaliksi.

– Ennen liian summittaiset palomääräykset olivat este. Puusta saadaan kuitenkin hyvin paloturvallisia rakenteita. Liimapuu on yksi parhaiten käyttäytyviä materiaaleja palossa, se hiiltyy hiljalleen pinnalta menettämättä lujuuttaan äkillisesti, sanoo Helin.

Arkkitehtikilpailusta uusia eväitä

Euroopan korkeimmalle puurakenteiselle toimistotalolle ei ollut valmiita ratkaisumalleja, joten arkkitehtikilpailu nähtiin ainoaksi vaihtoehdoksi. Julistettiin pohjoismainen ilmoittautumiskutsukilpailu. Ehdokkaiden joukosta valittiin kymmenen suunnittelijaa, kunkin työ korvattiin 25 000 euron palkkiolla.

– Eihän se suuri ole, mutta varmistaa että kutsutut ottavat tehtävän vakavasti. Kaikki ehdotukset olivat hyviä ja neljä suorastaan loistavia, niistä oli vaikea valita toteutettava, kertoo Lauri Palojärvi.

Voittajaksi valittu Pekka Helinin suunnitelma perustuu neliömäiseen toimistomoduuliin, johon liittyy kaarevajulkisivuisia osia. Toimistotalon moduuliverkon jako on 7200 mm. Kantavat pilarit ovat kerroksen korkuisia 360 x 360 mm:n kertopuupilareita. Ne kannattavat 360 x 600 -millisiä leukapalkkeja, leukojen varassa puolestaan ovat kertopuiset kotelolaattaelementit. Kantava rakenne on siten kokonaan puuta lukuun ottamatta pystysuuntaista jäykistystä, jonka hoitavat betoniset porrastornit ja teräsristikot. Ilmanvaihtokonehuone on teräsrakenteinen.

Kotelolaattaelementit jäykistävät rungon vaakasuunnassa. Lattioissa on betoninen pintalaatta, jolla ei kuitenkaan ole rakenteellista merkitystä, sen sijaan se parantaa ääneneristystä.

Kilpailuvaiheen kustannukset olivat prosentin luokkaa hankkeesta, mitä Palojärvi pitää pienenä.

– Saimme lisäksi paljon ideoita myöhempää kehitystyötä varten.

– Millään muulla tavoin emme olisi saaneet vertailukelpoisia suunnitelmia. Hyvä suunnitelma on laadukkaan rakentamisen välttämätön, joskaan ei riittävä ehto, Palojärvi painottaa.

– Yleisesti olen sitä mieltä, että suunnittelukilpailuja pitäisi käyttää paljon nykyistä enemmän. Aivan olennaista se on silloin, kun tehdään jotain erikoista, tavanomaisessa rakentamisessa on helpompi tunnistaa osaavat suunnittelijat aiempien töiden perusteella.

Rakennuttaja ja rakentaja

Finnforest Oyj:n rooli hankkeessa oli sekä rakennuttajan että toimittajan. Omat tuotteet edustivat noin kolmannesta rakennuskustannuksista. Markkinoinnin näkökulmasta tämä oli tärkeää ja etu oli sekin, että raha pyöri omassa konsernissa. Oman talon rakentamisessa saadut opit ovat niin ikään jatkossa hyödyttämässä omaa liiketoimintaa. Finnforest Oyj ei jää kuitenkaan talon rakennuttamista varten perustetun Kiinteistö Oy FMO:n omistajaksi, vaan kiinteistöyhtiön osakekanta myydään Tapiola-yhtiöille. Finnforest Oyj on jatkossa yksi talon vuokralaisista.