Fenix Marin on Yamarin vapaa-ajanveneiden sopimusvalmistaja. Yritykselle rakennettiin uudet tuotantotilat Valkeakoskelle. Rakennushanketta ohjasi pitkälti tuotannon tarpeet ja sen erityispiirteet. Erityisesti paloturvallisuuteen on panostettu.
Tilat on suunniteltu 4‑6-metristen veneiden valmistusta silmällä pitäen. Suunnittelussa otettiin huomioon myös kysynnän kasvu. Linjalta valmistuu tällä hetkellä seitsemisen venettä päivässä, mutta tuotannon tilat on mitoitettu runsaan kymmenen veneen päivätuotantoa ajatellen.
‑ Rakennuttaja ja tehdastilojen omistajakin on Valkeakosken kaupunki, mutta tehdas tulee siirtymään omistukseemme lähitulevaisuudessa, kertoo Fenix Marinin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Jari Taavitsainen.
Hanke eteni ripeästi. Arkkitehtuurisuunnittelu kesti vain kaksi kuukautta ja itse rakentaminen noin kahdeksan kuukautta, toukokuusta vuoden loppuun. Maanrakennustyöt tehtiin jo aikaisemmin ja urakointi jaettiin kahteen osaan; maanrakennusurakkaan ja rakennusurakkaan.
Tehdashalli itsessään on rakenteellisesti hyvin pelkistetty. Rakennusliike J. Malmin suorittamat työt on taidokkaasti tehty ja asennustyön jälki siisti ottaen huomioon, että kantavat ja sekundääriset rakenteet on viety niin lähelle seiniä kuin mahdollista, jotta tuotannon tila on mahdollisimman esteetön.
Hankkeen johtoryhmän suurimpia haasteita on ollut lyhyessä ajassa tuottaa selkeät ja valoisat tilat, joissa rakenteet, talotekniikka sekä sosiaali- ja tuotannontilat jäsentyvät moitteettomaksi kokonaisuudeksi toisiinsa nähden.
Pääsuunnittelija, rakennusarkkitehti Pirjo Myllymäki Arkkitehtistudio Kujala & Myllymäki Oy:stä kertoo, että varsinkin talotekniikan ja kantavien rakenteiden sovittaminen oli paikoin kiperää.
‑ Ilmastoinnin installaatiot saatiin sijoitettua lopulta vesikaton TT-laattojen ripojen väliin, hän toteaa.
Koska osassa työvaiheista joutuu käyttämään kemikaaleja ja osassa syntyy hienoa pölyä, on ilmanvaihdon tekniikkaa pitänyt tuoda lähelle työpisteitä, jopa alas verstaan lattian tasolle. Tämän takia piti tarkasti miettiä kanavareittien sijoittelu muihin rakennusosiin nähden.
Kolmilaivainen tehdasrakennus on 90 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Keskilaivan vapaa korkeus on 6 metriä. Sen yläpuolelle jäävät komean kolmekymmentämetrisen jännevälin kantavat rakenteet, katon rakenteet sekä talotekniikan installaatiot.
Sivulaivojen korkeus alakatosta mitattuna on 4 metriä ja runkosyvyys vajaat 10 metriä. Niissä sijaitsevat tuotantotilojen lisäksi toimisto- ja henkilökunnan tilat. Sivulaivat ovat yksikerroksiset. Poikkeuksena tästä ovat sisäänkäynnin molemmin puolin kahteen kerrokseen nousevat massat. Ne pitävät sisällään talotekniikan koneet ja laitteet. Toinen koneistus palvelee tuotantotilojen ja toinen sosiaalitilojen ilmastointia. Rakennusta ympäröi lisäksi kahdelta sivulta avoin varastokatos.
‑ Tehdas jakaantuu kolmeen osioon ja niiden aputiloihin; laminointi, liitosvarustelu, leikkuu, loppuvarustelu. Leikkuu- ja laminointitilat ovat niin sanottua ATEX- eli räjähdysvaarallista tilaa, kertoo Jari Taavitsainen.
Tuotannon prosessi on ohjannut tilojen sijoittamisen lisäksi myös pintojen materiaalien ja värityksen valintaa. Pintojen pitää kestää erityyppistä rasitusta, muun muassa kolhuja ja olla helposti puhdistettavissa. Esimerkiksi lasikuidun ruiskutustilassa seinäpinta on päällystetty ruostumattomilla teräslevyillä. Ne on liimattu taustaansa, jotta lasikuitu ei tarttuisi ruuvinkantoihin ja ovat yhtenäiseltä pinnaltaan helpommin kaavittavissakin.
‑ Koska väliseinät on rakennettu kevytelementeistä, ne on alapuolelta suojattu iskunkestävillä vanerilevyillä, jotka on maalattu harmaiksi. Harmaan värinteema jatkuu myös kantavien teräspilareiden värityksessä. Nostoradat ovat oranssin väriset.
Pirjo Myllymäki korostaa luonnonvalon merkitystä työtilojen laadussa.
‑ Käyttäjän toive oli, että tilat ovat mahdollisimman valoisat. Hallin harjalla on rakennuksen pituinen lanterniini, jonka yhteydessä on savunpoistojärjestelmä. Lisäksi keskilaivan räystäslinjassa on 1200 mm korkea ikkunanauha. Valkoiset yläpuoliset seinäpinnat toimivat hyvin sekundäärisenä valonjakopintana.
‑ Luonnonvalon lisäksi meillä on runsaan 1000 luxin tehoinen alasvalojärjestelmä, täydentää Jari Taavitsainen.