FAB Seminarieparken

Tontin rakennuksissa on ollut opetustoimintaa jo yli 130 vuotta ja kampuksella sijaitsee muun muassa kaupungin vanhin kivitalo. Ennen ammattikorkeakoulua paikalla toimi sadan vuoden ajan naisopettajaseminaari ja vajaan kahdenkymmenen vuoden ajan tekninen koulu. Ammattikorkeakoulu on toiminut vuodesta 1996 lähtien.

‑ Tärkein lähtökohta suunnittelussa olivat tontilla sijaitsevat vanhat rakennukset ja vanhan pihapiirin suojelu ja ison volyymin sijoittaminen siihen, toteaa kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Pekka Mäki Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:stä.

Uudisrakennuksessa käytetyt materiaalit pyrittiin valitsemaan kierrätykseen sopivista materiaaleista.

‑ Terästä, lasia ja luonnonkiveä on käytetty siellä, missä se rakenteellisesti ja esteettisesti on ollut mielekästä, vaikkakin taloudellisesti halvempia ratkaisuja olisi ollut olemassa ja käytettävissä, kertoo hankkeen projektinjohtokonsulttina toiminut projektipäällikkö Teijo Leppänen Oy Insinööritoimisto Hanson & Co Ab:sta.

Pihapuutkin suojeltuja

‑ Tämä oli haastava rakennuspaikka suojeltavien puiden välissä kaupunkikuvallisesti arvokkaassa maisemassa. Kyseessä oli perinteisillä menetelmillä toteutettu kohde, joka oli paikkakunnalla megaluokan hanke, toteaa pääurakoitsijana toimineen Hartela Oy:n tuotantojohtaja Juhani Elo.

Suojeltavien pihapuiden vuoksi rakennuksen eteen tehtyä pysäköintialuetta ei asfaltoitu, vaan se jätettiin hiekkapintaiseksi. Kaupunginarkkitehti merkitsi itse kaadettavat puut tontilla ja metsäinsinööriopiskelijat kaatoivat puut harjoitustyönään. Pihalle ei myöskään tuotu työmaakoppeja, vaan rakennusmiesten sosiaalitilat ja työmaatoimistot sijoitettiin 60-luvun rakennuksen kellaritiloihin.

Sekä 60-luvun koulurakennuksen saneeraus että uudisosan rakentaminen olivat samassa urakassa.

Massa väreillä pienempiin lohkoihin

Uudisrakennus liittyy vanhaan 60-luvun koulurakennukseen lasitetulla rappukäytävällä. Rakennukset ovat täysin erillään toisistaan. Vanhan ulkoseinän ja uuden seinän välissä on noin 50 mm:n ilmarako. Rappukäytävän yläpohja yhdistää rakennusosat siten, että väliin ei synny kylmää siltaa, vaan ilmarako on lämmin.

Raaseporintien puolella julkisivupintana on paikalla muurattu tiili, jonka päällä on vaalea rappaus. Vanhan osan julkisivu on keltainen. Sisäpihalla uudisrakennus jakaantuu kolmeen rakennuskappaleeseen, joissa on jokaisessa eri väri luomassa pienempää mittakaavaa pihan puolelle. Ison massan jakaminen on onnistunut hienosti ja uudisrakennus istuu hyvin vanhojen puurakennusten viereen. Julkisivuväri työntyy rakennuksen sisälle eri rakennuskappaleissa. Uudisosan arkkitehtuuri on modernia, mutta se on sopeutettu vanhaan ympäristöön.

Uudisosan keskellä sijaitsevan ruokasalin edustalla on kolmen kerroksen korkuinen lasiseinä etelään päin ja sen edessä vielä lasinen talvipuutarha. Auringon lämpökuormaa ja häikäisyä tasataan suurilla, läpinäkyvillä rullaverhoilla.

‑ Talvipuutarhaan haluttiin puupilarit viittaamaan talossa tapahtuvaan metsäinsinöörikoulutukseen. Omat puutarhuriopiskelijat suunnittelevat talvipuutarhan kasvillisuuden ensi keväänä, kertoo rakennuttajan eli FAB Seminarieparkenin toimitusjohtaja Bo Nyman.

Ruokasalin edustalla on myös ulkoterassi, jonka luonnonkivistä tehty kivimuuri liittää uudisrakennuksen maisemallisesti vanhojen rakennusten sokkeleihin.

Sekarunko

‑ Tontin maapohja on pehmeätä hiekkaa. Perusta vaati paalutusta, koska pehmeä hiekka ei ole riittävän vakaata perustukselle. Osa paaluista on teräspaaluja, koska lähellä on tärinäherkkiä suojeltuja rakennuksia, kertoo rakennesuunnittelijana toiminut Yrjö Lietzen Suunnittelutoimisto Kompis Oy:stä.

Rakennuksen perusta on osittain paalutettu ja osittain maavarainen. Perustuksista kaksi kolmasosaa on teräspaaluilla ja yksi kolmasosa maavaraisella perustuksella. Rakennusrunko on sekarunko eli rungossa on teräspilarit ja -palkit keskellä ja kantavat seinät reunoilla. Välipohjat ovat ontelolaattoja.

‑ Ulkoseinään on satsattu eli siinä on sisäkuori, lämmöneristeet, tuuletusrako, täysmuuraus ja sen päällä rappaus. Rakenne on kallis, mutta sillä haettiin kestävyyttä ja pitkää elinkaarta, Lietzen kertoo.