Exactum-rakennus

Exactumin suunnittelu pääsi alkuun, kun Kumpulan maankäyttösuunnitelma valmistui kesällä 2000. Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2002, harjannostajaiset olivat vuoden kuluttua ja talo valmistui aikataulussa 31.5.2004.

‑ Kesäkuussa Exactumia viimeisteltiin ja kalustettiin. Heinäkuun alusta Helsingin yliopisto alkoi maksaa vuokraa rakennuksesta, jonka kokonaispinta-ala on lähes 16 500 bruttoneliömetriä, tilavuus noin 75 000 m² ja kustannukset liki 22 miljoonaa euroa, kertoo rakennuttajapäällikkö Juhani Niemelä Senaatti-kiinteistöistä.

Talon käyttö muodostuu pääosin opetuksesta ja tutkimuksesta. Suurimmat käyttäjät ovat Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos yhdessä Helsingin tietotekniikan tutkimuslaitoksen (HIIT) perustutkimusyksikön (BRU) kanssa, matematiikan ja tilastotieteen laitos sekä seismologian laitos ja Rolf Nevanlinna -instituutti. Lisäksi talossa on kampuspalveluyksikkö, johon kuuluvat hallinto- ja tietotekniikkapalvelut sekä tekniset palvelut.

Tavoitteena oli alusta lähtien kaupunkimainen kampus, jonka yliopistotoiminnot ja asuminen ovat lähekkäin. Exactumin valmistuttua Kumpulassa työskentelee noin 6000 opiskelijaa ja noin 1000 henkilökuntaan kuuluvaa. Työpaikkamäärä kasvaa vielä useilla sadoilla vuonna 2005, kun rakennuksen viereen nouseva Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen uudisrakennus on valmistunut.

Suunnittelun lähtökohdat

Exactum-rakennuksen suunnittelu perustuu vuonna 1997 käytyyn arkkitehtikilpailuun. Se koski varsinaisesti Kumpulan yliopistokampuksen kolmatta vaihetta: vuonna 2001 valmistunutta meteorologien ja fyysikoiden Physicumia, kirjastoa ja oletuksena mahdollista neljättä rakennusvaihetta, matematiikan laitos Exactumia. Arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, joka vastasi molempien talojen suunnittelusta.

‑ Ulkoarkkitehtuurin, rakennuksen yleisstruktuurin ja toiminnallisten järjestelyjen osalta on lähdetty siitä, että kolmas ja neljäs rakennusvaihe muodostavat arkkitehtonisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Perusryhmittely, julkisivujen materiaalivalinnat sekä sisätilojen luonne jakavat jo Physicum-hankkeessa toteutettua linjaa. Molemmat rakennukset on toteutettu ns. kampamallilla, tosin hieman erilaisella modifikaatiolla. Exactumissa on neljä lähes identtistä runkoa ja niiden välissä valopihat, kertoo arkkitehti Riitta Id.

Exactum liittyy Physicumiin kirjaston välityksellä ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa sekä kellarissa tunnelin kautta. Ensimmäisessä kerroksessa yhdyskäytävä liittää rakennusten aulatilat toisiinsa. Rakennus sijaitsee tontin luoteiskulmalla. Huoltopiha on tontin pohjoisosassa talon ja Väinö Auerin kadun välisellä alueella. Huoltopihan ja kirjaston välinen alue on varattu puuistutuksille. Tontin eteläosa on jätetty paikoitusaluetta lukuun ottamatta rakentamattomaksi ja mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Tällä alueella maanpinta noudattaa olemassa olevia korkoja ja puusto säilyy pääosin. Alue on varattu mahdolliselle myöhemmälle laajennukselle.

Tilat muunneltavissa tarpeiden vaihtuessa

Käyttäjän asettama suunnittelun lähtökohta yhden ja kahden hengen työhuoneista on luonut peruslinjat rakennuksen kokonaisjärjestelylle. Neljä erillistä runkoa on yhdistetty aulalla ja yhdyskäytävällä toisiinsa. Runkojen väliin jäävien valokatteisten tilojen reunoilla on pääosin luokkahuoneita.

Opetustilat on sijoitettu painotetusti alempiin kerroksiin siten, että lähes kaikki ATK-opetukseen liittyvät tilat sijaitsevat pohjakerroksessa. Muut opetustilat ovat pääosin ensimmäisessä kerroksessa, osittain myös toisessa ja kolmannessa kerroksessa.