Bulevardin varrella sijaitseva eurooppalainen koulu on saanut arvokkaat puitteet 1880-luvulla rakennetusta vanhasta ruotsinkielisestä tyttökoulusta, joka toimi 1970-luvulle asti. Sen jälkeen tilat olivat Helsingin yliopiston ja avoimen yliopiston käytössä.
Eurooppalainen koulu perustettiin vuonna 2008 ensisijaisesti Helsingissä vuotta aiemmin toimintansa aloittaneen Euroopan kemikaaliviraston työntekijöiden lapsia varten. Koulu on kätevästi aivan Annankadun ja Lönnrotinkadun kulmassa sijaitsevan viraston läheisyydessä. Koulu toimi aluksi Norssin vuokratiloissa. Vuoden 2008 elokuussa aloitetut peruskorjaustyöt saatiin valmiiksi viime vuoden joulukuussa. Näin kevätlukukausi voitiin aloittaa uusissa tiloissa.
Koulun pääportaikko henkii vanhan ajan sivistyskäsitystä: tilaa ja ilmavuutta – ehkä jopa vähän kunnioitustaherättävyyttä ainakin pienimpien oppilaiden mielestä. Eurooppalaiseen tapaan koulu aloitetaan jo nelivuotiaana.
Rakennuttajan Senaatti-Kiinteistöjen projektipäällikkö Kari Ristolainen, kertoo että pääportaikolle ei peruskorjaustöiden aikana tehty juuri mitään. Se oli huolella entisöity jo 1980-luvulla tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. Tällöin rakennusta myös korotettiin niin, että siihen rakennettiin viides kerros. Viides kerros on tosin nykyisen toimistorakentamisen normien korkuinen, kun taas alemmissa kerroksissa kerroskorkeus on jopa yli 3,5 metriä.
Viidennen kerroksen lattian alla yhdistettiin jo 1980-luvulla käytetyllä periaatteella uudet pystyhormeista johdetut ilmanvaihtokanavat. Viidennessä kerroksessa on pieniä kieliluokkia sekä kokoustila. Kokoustilan pöytä on varta vasten sinne suunniteltu. Sen on tehnyt fiskarsilainen Nikari.
Rehtori Teijo Koljonen kertoo, että eurooppalaisessa koulussa on poikkeuksellisen paljon eri kieliä, sillä koulu on velvollinen tarjoamaan äidinkielen opetusta kaikilla virallisilla EU-kielillä.
”Nyt meillä on 12 eri äidinkieltä ja syksyllä tulee lisää puola ja tshekki. EU-kieliä on kaikkiaan 23, joten kaikkia meillä ei vielä ole”, Koljonen sanoo.
Koljonen tuntee hyvin eurooppalaisten koulujen järjestelmän, sillä ennen rehtoriuttaan hän toimi Eurooppa-koulujen tarkastajana. Kaikkiaan kouluja on EU-maissa 14, joista suurimmat ovat Luxemburgissa ja Brysselissä. Näissä kouluissa on kummassakin yli 3 000 oppilasta. Suomen eurooppalaiseen koulun tilat on suunniteltu noin 300 oppilaalle.
Senaatti-Kiinteistöillä ei ole hallinnassaan kovinkaan monta peruskoulua. Eurooppalaisessa koulussa oli vielä lisäksi haasteena se, että koululaisten ikäjakauma on niin suuri. Ristolainen sanookin, että on vaikea ottaa huomioon pienimpien koululaisten tarpeet, kun näiden havainnointi tapahtuu metrin korkeudelta. Tilat tullaan hänen mukaansa vielä käymään läpi tästä näkökulmasta tietokonemallinnuksen avulla.
Koljosen mukaan koulun toivomuksia kuunneltiin hyvin. Esimerkiksi joitakin suurempia luokkahuoneita jaettiin pienemmiksi. Ennen vanhaan luokkakoot saattoivat olla 30 – 40 oppilasta eikä ollut tarkoituksenmukaista pitää näin suuria tiloja.
Jotkin asiat huomataan vasta ajan myötä. Yksi tällainen oli eräässä portaikossa oleva paikka, josta pienimmät oppilaat olisivat voineet pudota. Koljonen on tyytyväinen, että tämänkaltaiset riskipaikat saatiin poistetuiksi.
”Peruskorjauksessa vanha koulurakennus palautettiin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Lopputulos saatiin pysymään rauhallisena mittavista LVIS -töistä huolimatta. Kouluhan on sekä kaavalla että asetuksella suojeltu arvorakennus”, arkkitehti Vesa Tiilikka arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta vastanneesta ISS Suunnittelupalvelut Oy:stä sanoo.
Rakennus on L-kirjaimen muotoinen, jonka pitkä sivu on Bulevardin suuntainen. Viides kerros on ainoastaan pitkällä sivulla. L:n lyhyemmässä sakarassa sijaitsevat päällekkäin kahden kerroksen korkuiset liikunta- ja juhlasali. Salit on säilytetty entisessä asussaan. Liikuntasaliin tosin asennettiin uudenlaiset valaisimet, jotka eivät ole esimerkiksi lentopallopelin tiellä. Juhlasali on nykyaikaiseen tarkoituksenmukaisuuteen verrattuna suorastaan runollinen kattokruunuineen ja friiseineen.
Vanhoista kerroksista ylimmässä eli neljännessä sijaitsee luokkien lisäksi myös hallinnon tilat sekä opettajain ja rehtorin huoneet. Rehtorin huoneessa on eurooppalaisen mallin mukaan kaksi ovea. Tämä on Koljosen mukaan turvallisuuskysymys. Turvallisuusasiat näkyvät myös aivan keskustassa sijaitsevan koulun kulunvalvontaratkaisuissa.
Neljännessä kerroksessa on myös koulun vanha kemianluokka, jonka porrastetuilla tasoilla sijaitsevat auditorionomaiset oppilaspöydät on säilytetty entisenlaisina. Ajan hengen mukaisesti penkit ovat puisen kovat, mikä ei rehtorin mukaan ole ollut kaikkien oppilaiden mieleen. Niinpä tässäkin luokassa on joitakin uusia tuoleja. Näitä Dahlbergin kalusteita on käytetty myös muissa luokissa.
Isoihin luokkahuoneisiin on sijoitettu liitutaulun lisäksi nykyaikaisia interaktiivisia tauluja, joihin voi yhdistää suoraan tietokoneen. Molemmat taulut puolustavat Koljosen mielestä edelleen paikkaansa.