Euroopan kemikaalivirasto

Suomeen jo miltei luvatun Euroopan elintarvikeviraston sijasta Helsinkiin päätettiinkin sijoittaa Euroopan kemikaalivirasto, kun EU:n kemikaaliasetus astui voimaan kesällä 2007. Suomi oli ollut viraston saamisessa hyvässä etukenossa, sillä ensimmäiset luonnokset rakennuksesta oli tehty jo vuonna 2006. EU-rakentamiselle käytiin hakemassa mallia Lontoosta ja Brysselistä.

Euroopan kemikaaliviraston Helsinkiin valmistuneet kokoustilat ovat jo vetäneet puoleensa eurooppalaista huomiota. Harva EU-projekti saadaan päätökseen niin aikataulussa kuin budjetissakin. Annankadun tilat kuitenkin valmistuivat ajoissa ja annetun määrärahan puitteissa.

Kemikaaliviraston toimitiloiksi on saneerattu osa Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön Varman Helsingin Annankadulla sijaitsevaa kiinteistöä. Rakennuksessa sijaitsevat niin viraston varsinaisten työntekijöiden toimistotilat kuin kokouskeskus ja työskentelytilatkin EU:n 27 jäsenmaan delegaateille. Virastoon tulee noin 500 työntekijää. Tällä hetkellä viraston palveluksessa on noin 250 henkeä. Rakennus on todellakin ainoastaan virastokäytössä, sillä kemikaalitoimialasta huolimatta siellä ei ole laboratorioita eikä vetokaappejakaan.

Projektinjohtourakka sopii tiukkaan aikatauluun

Varman projektipäällikkö Tuomas Vaarasalo kertoo, että Varma lähti mukaan Senaatti-kiinteistöjen järjestämään tarjouskilpailuun jo ennen kuin kemikaalivirastoa oli perustettukaan vuonna 2006. Varman omien toimintojen tiedettiin jo tuossa vaiheessa siirtyvän Salmisaareen.

Kemikaaliviraston kokous- ja konferenssikeskus suunniteltiin etupäässä Varman entisiin liikunta- ja varastotiloihin. Työtä helpotti Vaarasalon mukaan huomattavasti se, että osa projektiin osallistuneista tahoista oli ollut mukana kiinteistön aiemmissa peruskorjaus- ja muutostöissä.

‑ Aikataulu sisäänmuutolle oli koht’ tiukka. Osittain siitäkin syystä päädyimme projektijohtomuotoiseen urakkaan, minkä ansiosta pääsimme aloittamaan työt limittäin suunnittelun kanssa. Rakentamisen korkeasuhdanteesta huolimatta pysyimme hyvin aikataulussa ja budjetissa, ja laadullinen lopputulos on erittäin hyvä, Vaarasalo sanoo.

Työeläkevakuutusyhtiön edustajana Vaarasalo on erityisen tyytyväinen työmaan korkeaan työturvallisuustasoon. Projekti osallistuikin valtakunnalliseen työturvallisuuskilpailuun.

Arkkitehti Niila Aunio Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:stä pitää työn lähtökohtia valtavan haasteellisina: varastokellarin käyttötarkoitus piti muuttaa täydellisesti kokouskeskukseksi. Yksi perushaasteista oli tekniikan uudistaminen, sillä kokouskeskukseen tarvitaan paljon suurempi ilmanvaihto kuin aiempiin tiloihin. Isoissa kokoussaleissa tuloilma on integroitu kiinteisiin kalusteisiin ja muualla tekniikka on piilotettu seiniin.

Nykyaikainen ja voimakas ilme

‑ Yritimme teknisten haasteiden ratkaisun ohessa luoda viihtyisän ja mukavan ympäristön. Viihtyisyyttä lisäävät kokoussalin kattoon puhkaistut ikkunat, joiden kautta kellariin saadaan luonnonvaloa, Aunio sanoo.

Eri puolelta Eurooppaa tuleville kokousedustajille pyritään keskuksessa näyttämään suomalaista muotoilua. Mikään itseisarvo kotimaisuus ei kuitenkaan ollut. Jos kotimainen tuote pääsi valintaprosessissa loppusuoralle, se valittiin.

‑ Haimme nykyaikaista ja voimakasta ilmettä. Kun ollaan tasoilla -3 ja -4, halusimme materiaalivalinnoin päästä mahdollisimman kauas sieltä. Voimakkaat sävyt ja pinnat sekä lämpökäsitellyt puuviilupaneelit seinissä ja monet matot auttavat tässä, Aunio sanoo.

Kokoussalit pursuavat näkymätöntä tekniikkaa

Kokouskeskuksessa on kaksi kokoussalia, joista suuremmassa on 110 paikkaa ja pienemmässä 69 paikkaa. Kokoustilojen välissä on simultaanitulkkien työskentelytila, joka on erotettu kokoustiloista lasiseinällä. Kokoustilan puolelta seinä näyttää peililtä, mutta tulkkaushuoneesta näkee, mitä kokoustilassa tapahtuu.

Kokoustilojen ja aulatilojen kiintokalusteet tehnyt Kurikan Interiööri Oy on luonut kokoussaleihin lämpöä henkivät tammiset pöydät, joiden kaareva muoto pehmentää salin tekniikkaa pursuavaa asiallisuutta. Larkas & Laineen Sisustusarkkitehti Leena Valkamo sanoo, ettei ole ennen ollut mukana projektissa, jossa olisi näin paljon kokoustekniikkaa.

‑Istuntosaleissa oli tarkoituksena tuoda esiin lämmintä puuta. Tämä on vastapainona, kun ajatellaan, minkälaiseen kellariin tilat tehtiin. Tilaa ei voinut tehdä vakioratkaisuilla, vaan kaikki tekniikka piti kuorruttaa jotenkin, Valkamo sanoo.

Kullakin kokousedustajalla on edessään tietokone, josta hän voi seurata kokouksen kulkua. Lisäksi kulloinkin äänessä oleva edustaja näytetään salin seinille sijoitetuilla suurilla näytöillä.

Kokoustaukojen aikana delegaatit voivat viivähtää aulan nojatuoliryhmän tuoleissa, jotka ovat Avarten Nietos-sarjaa. Istumaryhmän taustaksi sopii hyvin valkoinen muotoiltu akustolevy.