Esport Arena

Espoossa on ollut kova kysyntä salibandyyn soveltuvista tiloista, varsinkin kun WeeGee-talo siirtyi kulttuuripuolen käyttöön. Jalkapallolle kaivattiin myös sisäkenttää, kun Laaksolahden hallia ei enää voitu käyttää. Esport Arena Oy:n rakennuttaja Färid Ainetdin kuvaa urheiluareenan syntyhistoriaa.

‑ Espoon kaupunki tutki erilaisia mahdollisuuksia korvata WeeGee-talossa ollut salibandy-keskus. Vanhastaan tutulla toimijalla, Esport Centerillä puolestaan oli ollut uinumassa hanke monitoimihallista jo vuodesta 1995. Esport Arena -suunnitelmassa yhdistettiin luovasti sekä salibandy että jalkapallo, joille molemmille kaivattiin harjoitustiloja. Uinuneesta monitoimihalli-hankkeesta liitettiin suunnitelmaan koripallokeskus. Uusia toiminnallisia kokonaisuuksia olivat juoksuradat ja kuntosali.

‑ Esport Arenassa toteutui myös niin sanottu public-private-partnership, eli yhteiskunnan ja yksityisen toimijan kumppanuus, kertoo Färid Ainetdin.

Ppp-mallin lähtökohtina olivat kaupungin osalta rakennuspaikan laajentaminen, kunnallistekniset parannukset, kuten tielinjaukset, lainoitus, jalkapallovuorojen ostaminen sekä Tapiolan urheilupuiston paikoitustilojen kehittäminen yhdessä alueen infratoimijoiden kanssa.

Esport Arenan kokonaiskonseptille ei helposti löydy esikuvaa. Myös osakonseptit toimivat rakennuttajan mukaan tarvittaessa esikuvina vaikkapa vientiteollisuudelle.

‑ Esport Arena on herättänyt suurta kiinnostusta toimintakonseptillaan ja esimerkiksi opetusministeriö on esitellyt kohdetta pohjoismaisessa kokouksessa Reykjavikissa. Samoin Suomen Olympiakomitea ja urheiluliitot ovat kiittäneet Arenan pitkälle suunniteltua toiminnallisuutta ja kaikille ikäryhmille sopivaa monikäyttöisyyttä.

Rakennesuunnittelua lattiasta kattoon

Esport Arena on mittava hanke, joka toteutettiin projektinjohtorakennuttamisena niin, että rakennuttaja toimi myös itse päätoteuttajana. Hankkeen suunnittelun organisoinnissa päädyttiin pääsuunnittelun hankintaan perinteisen arkkitehtiosaamispainotuksen sijasta rakennesuunnittelijoiden ammattikunnasta. Tämä johtui hankkeen poikkeuksellisesta rakenteellisesta haastavuudesta. Hankkeen pääsuunnittelijana toiminut diplomi-insinööri Martti Peljo Pohjanmaan Insinööritoimisto Oy:stä kertoo projektin haasteista.

‑ Hankkeen koko ja monipuolisuus teki siitä haasteellisen sekä teknisessä että arkkitehtonisessa mielessä. Lisäksi Esport Arena rakennettiin alueelle, joka on entistä merenpohjaa, mikä toi projektiin oman lisänsä.

Rakennusala on tunnetusti erittäin konservatiivinen. Uusien ratkaisujen myötä tuli mukaan myös uusia työmenetelmiä, mikä oli suunnittelussa otettava hyvin huomioon. Tämä kaikki edellytti perusteellisia selvityksiä ja hyväksyttämistä.

‑ Näkyvin seikka, mistä olen ylpeä, on rakennuksen ulkonäkö. Kookkuudestaan huolimatta se soveltuu erinomaisesti Tapiolan maisemaan. Ansio tästä kuuluu luonnollisesti hankkeen arkkitehdille, Holvi Oy:n Heikki Paakkiselle.

Myös rakennuksessa käytetty teräsvälipohjaratkaisu antaa aihetta tyytyväisyyteen: välipohjat on toteutettu betonin ja kennolevyn liittorakenteena. Pneumaattisen rakenteen eristysratkaisusta olen erityisen innostunut. Sen lämmöneristävyys on nelinkertainen verrattuna maailmalla muihin vastaaviin rakenteisiin. Lisäksi Esport Arenan katto on P1-luokan vaatimukset täyttävä ilmakannatteinen kattorakenne.

Kenttiä moneen lähtöön

Esport Arenan sisäänkäyntitasossa on kuntosalin lisäksi kuusi pelikenttää, joita voidaan tarpeen mukaan muuntaa joko salibandylle soveltuviksi tai futsal-, käsi- ja koripallo- sekä lentopallokäyttöön. Toisessa kerroksessa on kahvilan lisäksi yksi pelikenttä. Sisäänkäynnin ja kahvilan vastakkaiseen päätyyn toiseen kerrokseen on tulossa liikuntaleikkikoulumainen “skidisportti”-vyöhyke, jossa perheen nuorimmat voivat turvallisesti peuhata valvotuissa oloissa.

Koko Arenaa kiertää kolmessa tasossa 400 metrin juoksu- ja rullaluisteluradat. Ylin rata on Suomen ensimmäinen sisäpururata. Kaikki urheilualustat ovat Mondo-päällysteisiä. Esport Arena yhdistyy viereiseen Esport Centeriin käytävän kautta, jotta varsinkin fitnesskuntoilijat voivat kulunvalvonnan kautta päästä hyödyntämään juoksuratoja sekä kuntosalia ja kuntopiiriä.