Helsingin Viikkiin saman katon alle yhdistettiin Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, elintarvikevirasto, Kasvintuotannon tarkastuskeskus sekä maa- ja metsätalousministeriön toimeenpanotehtävät. Uusi Elintarviketurvallisuusvirasto tunnetaan myös nimellä Evira.
Viikkiin on kehittynyt vuosien kuluessa luonnontieteellisen tutkimuksen keskus. Viimeisimpänä valmistui Senaatti-kiinteistöjen rakennuttama Elintarviketurvallisuusviraston komea toimitalo. Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus, edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia, huolehtia kasvin- ja eläintuotannon edellytyksistä sekä kasvinterveydestä. Eviran laboratorioissa tehdään tieteellistä tutkimusta, riskinarviointia ja eläintautien diagnostista tutkimusta. Uudisrakennuksen sijainti yliopistokampuksella tarjoaa hyvän työskentely-ympäristön Eviran asiantuntijoille ja tutkijoille.
Elintarviketurvallisuusviraston 750 työntekijästä noin 500 työskentelee Viikin toimitalossa ja loput alueellisissa toimipisteissä eri puolilla Suomea. Eviran osastonjohtajan Timo Karlssonin mukaan kolmen aiemmin erillisen viraston vieminen yhteisen katon alle sujui kaikin puolin erinomaisesti:
Virastojen piti alun perin jatkaa itsenäisinä, vaikka hallinto oli mietitty yhteiseksi. Matkan varrella päätettiin kuitenkin Eviran muodostamisesta. Sen myötä Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen kemian yksikkö yhdistyi Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen laboratorioihin. Suunnitteluvaiheessa menetettiin näin hieman synergiaetuja, mutta tavoitteet saavutettiin kaiken kaikkiaan hyvin, kertoo osastonjohtaja Karlsson.
Eviran toimialaan liittyvien turvalaboratorioiden osalta kuunneltiin paljolti edeltävien laboratorioiden käyttäjien kokemuksia sekä vierailtiin Ruotsissa tutustumassa esimerkkeihin. Muuton hyvä suunnittelu oli edellytys sille, että laboratorioiden toiminta saattoi jatkua keskeytyksettä. Myös henkilökunta jousti tuntuvasti: viikonloppuja kulutettiin muutosta aiheutuneeseen ylimääräiseen työhön, kiittelee Timo Karlsson.
Uutta toimitaloa on kutsuttu Kaaritaloksi. Nimensä se on saanut elintarvikkeiden kulkua pellolta pöytään kuvaavasta kaaresta. Talon suunnittelusta järjestettiin vuonna 2003 kilpailu, jonka Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki voitti. Pääsuunnittelijana kohteessa toimi arkkitehti Riitta Id, suunnittelijana arkkitehti, professori Rainer Mahlamäki ja projektiarkkitehtina Maritta Kukkonen.
Toteutunut rakennus on pysynyt varsin samankaltaisena kuin sisään jätetty kilpailuehdotus. Nauhamaisten, laboratorio- ja toimistotilaa sisältävien rungon osien välille jää kolme lasikattoista valopihaa. Uudisrakennus on lähes yksiaineinen. Lasiseen kaksoisjulkisivuun on leikattu sisäänvedettyjä parvekkeita kuin värikkäitä koloja. Parvekesyvennykset ovat polttomaalattua alumiinia, sisääntulo ja muurit ovat betonia. Yhteensä lasista julkisivua on noin 12 000 neliömetriä.
Talon sisäänkäynti on yhteinen niin henkilökunnalle kuin vierailijoillekin. Neuvottelutilat ja ravintola on sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen. Toinen ja kolmas kerros sisältävät laboratorioita, joissa osassa työskennellään ympäri vuorokauden. Neljäs kerros on omistettu hallinnolle. Sen yläpuolelle kohoaa vielä näkötorniksi kutsuttu edustustila, johon päästään vain portaita.
Julkisivumateriaalina on vaalea silkkipainettu lasi. Työn edetessä lasin kuvioinniksi haettiin solumainen muoto, joka sopiikin mainosti Eviran toimialaan.