E18 Muurla Lohja

– E18 Muurla–Lohja-moottoritie on pituudeltaan 51,3 kilometriä. Osuudella on seitsemän maantietunnelia, 75 siltaa ja kahdeksan eritasoliittymää, kertoo projektijohtaja Matti Vehviläinen Tiehallinnosta.

Hanke on ollut maamme tähänastisista moottoritiehankkeista mittavin ja teknisesti vaativin. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet luonnonsuojelulliset seikat. Olihan hanke kariutua alkumetreillään EU:n luontodirektiivin määritteen mukaan erityistä suojelua vaativan liito-oravapopulaation elinpiirin suojeluun. Vaarassa olivat lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat. Paljolti tästä sekä yksityisten maanomistajien tarpeista johtuu väylän ominaisluonne.

Uusi tieosuus polveilee mäkisen ja maaperältään vaihtelevan maaston halki. Turun päässä on kulttuurimaisemaa, mutta muuttuu Muurlasta Lohjalle suunnattaessa suurten kallioleikkausten metsäiseksi kanjonimaisemaksi, erämaaluontoiseksi maastoksi, jonka loppupäässä tie sukeltelee viiden tunnelin kautta maan uumenin lävitse Lohjalle.

Tavoitteet saavutettu

– Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli tieliikenneturvallisuus. Vanha Ykköstie on tullut elinkaarensa loppuun ajatellen lisääntyvää liikenteen määrää. Uusi väylä on kapasiteetiltaan aivan eri luokkaa ja sitä sekä liikennettä valvoo kehittynyt telematiikkajärjestelmä, joka kerää tietoa tien liikenne- ja keliolosuhteista. Meluntorjuntaan on kiinnitetty niin ikään erityistä huomiota, kertoo hanketta koordinoinut Matti Vehviläinen.

Tiehallinnon projektivastaava Juha Sillanpää täydentää, että uutta suomalaisessa moottoritiemaisemassa ovat juuri lukuisat tunnelit ja maisemasillat sekä mainitut jykevät melumuurit.

Tästä syystä tien luonne on varsin mielenkiintoinen. Se nimittäin jää melumuurien vuoksi ikään kuin jykevien kiviseinien väliin. Tie polveilee kuitenkin tasaisen kauniisti maastossa. Kivikoreista rakennetut meluaidat antavat sille massiivisen reunuksen, joka on oikeassa mittakaavassa niin maiseman kuin tien koonkin kanssa. Maisemasiltojen pleksilasireunusten kautta avautuvat hienot ja valikoidut näkymät alas laaksoihin ja vesistöihin. Sukeltelu tunnelista toiseen maan uumeniin on ainakin ensikerroilla varsin herätteellinen kokemus.

Tie ja sen maisemallinen olemus ovat siis uutta visuaalista koettavaa meille tienkäyttäjille. Näkymättömiin jää kuitenkin paljon erilaisia rakenteita ja tekniikkaa. Näitä ovat pohjavesisuojaukset sekä muut maanrakentamisen kautta syntyneet rakennekerrokset, maantäyttöalueet sekä maanalainen sähköinen infrajärjestelmä.

Asiasta kommentoi infrarakentamisen työyhteenliittymän koordinoinnista vastannut projektipäällikkö Seppo Massinen. Työyhteenliittymän muodostivat Ramboll Oy, Pöyry Infra Oy ja Sito Oy.

– Olen itse asiassa ollut mukana koko moottoritiehankkeessa. Kymmenen vuoden kokemuksella voin sanoa, että Muurla-Lohja osuus on aikataulutuksen ja erikoisrakentamisen suhteen ollut erittäin haastava suunnittelukohde. Perinteinen rakentaminen on ollut tietenkin pääroolissa, mutta telematiikan eli liikenteen- ja kelinseurannan sekä liikenteen ohjauksen osuus on vailla vertaa Suomessa. Korostaisin myös tunnelirakentamisen osuutta, nimittäin juuri tunneleiden kohdalla teknisten järjestelmien vaikutus nousee esiin parhaiten.