Brain Center

Brain Centerin kolmikerroksisessa, erilaisten toimistotilojen, luentosalien, muiden opetustilojen, ravintola-ruokalan ja kirjaston muodostamassa kokonaisuudessa rakennusaineina ovat teräs, lasi, kivi ja betoni.

Toimitusjohtaja Harry Sanaksenaho Softpolis Raahe Oy:stä kertoo, että Brain Center -hanke lähti liikkeelle Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) Raahen yksikön tilatarpeista. Toimintaansa jatkava 30-vuotias tietokonetekniikan ja liiketalouden uusi yhdistynyt yksikkö tarvitsi lisää tilaa.

– Sulautettujen järjestelmien koulutusta ja soveltavaa tutkimustyötä jatketaan nyt sulassa sovussa alan yritysten kanssa, Sanaksenaho kertoo ja viittaa tilojen käyttäjien hyviin ensikokemuksiin.

Rakennuttaja Softpolis Raahe Oy on kiinteistöyhtiö, jonka toiminnan ydin on Softpolis Island -kampuksessa lähellä Raahen keskustaa. Softpolis Island on osaamiskeskittymä, jossa painopisteinä ovat tietotekniikka, älykkäät ohjelmistot, sisältötuotanto, graafinen viestintä ja kansainvälinen kauppa.

Brain Center sijaitsee kampuksen keskellä Rantakatu 5:ssä. Siten sillä on laaja rajapinta it-alan yritysmaailmaan Softpolis-kampuksella toimivien liki 30 yrityksen kautta. Yritykset työllistävät jo yli 300 ammattilaista.

Brain Centerin kaikki tilat ovat jo käytössä pitkäaikaisin vuokrasopimuksin. Kohteesta löytyy opetus- ja opiskelutiloja, kirjasto, ravintola, t & k- ja yrityspalvelut sekä Pehr Brahe Ohjelmistolaboratorio, joka on VTT Elektroniikan, OAMK:n ja Oulun yliopiston yhteistyöorganisaatio. OAMK vuokraa tiloja edelleen mm. Steelpolis-hankkeen tarpeisiin. Steelpoliksen tulo Brain Centeriin liittyy metallialan osaamiskeskusohjelman käynnistämiseen ja koneinsinöörikoulutukseen.

Vanha Raahe aivan vieressä

Arkkitehtisuunnittelusta vastanneesta Arkkitehtitoimisto Mattila & Malmivirrasta suunnittelutyöhön osallistunut arkkitehti Ulla Mattila kertoo, että suunnittelun lähtökohtana oli kohteen sijainti historiallisella alueella. Kohteen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Jukka Malmivirta. Suunnittelussa otettiin huomioon uuden rakennuksen sopeuttaminen olemassa olevaan rakennuskantaan ja historialliseen miljööseen.

Julkisivumateriaalit jakavat rakennuksen kahteen osaan. Vaaleanharmaata betonia on käytetty siinä osassa, joka sulautuu alueen vanhaan rakennuskantaan. Lisäksi suunnittelussa otettiin huomioon mahdollinen tuleva laajennus. Se vaikutti julkisivumateriaalin valintaan rakennuksen kirjastosiivessä, jonka seinä kadun suunnassa on maalattua ohutteräslevyä. Julkisivun suunnittelu toteutettiin yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Myös käyttäjillä oli omat toivomuksensa etenkin tilojen tekniikasta. Mattila myöntää, että kohde oli poikkeuksellinen ja vaativakin korkeiden tietoturva- ja tietoliikennevaatimusten vuoksi.

– Työ oli hyvin yksilöllinen. Olen tyytyväinen, että kohteen sisustuksessa voitiin käyttää korkealaatuisia materiaaleja rakennuksen käyttötarkoitukseen sopivasti, Mattila kertoo.

Toimistot ja opetustilat sopivat yhteen

Toimitusjohtaja Jouni Siika-aho rakennussuunnittelun toteuttaneesta Insinööritoimisto Pekka Heikkilä Oy:stä kertoo kohteen olleen siinä mielessä erikoinen, että rakennus on sekä tyypillistä toimistotilaa, tilavaa ravintola-ruokalaa että avaraa opiskelu- ja kirjastotilaa.

– Arkkitehtisuunnittelija oli onnistunut kytkemään kaikki elementit luontevaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi, Siika-aho kertoo.

Rakennuksessa on sekä normaalia huonekorkeutta että ravintola-ruokalan ja kirjaston muodostamaa korkeaa osaa, jotka tuli kytkeä yhteen. Huonekorkeudet sulautettiin yhteen liittämällä korkeat tilat suoraan rakennuksen muun osan toiseen kerrokseen. Kerrosten välipohjana käytettiin normaalia teräspalkkien varaan kannatettua ontelolaattaa.