Helsingin Pitäjänmäellä sijaitseva Bolero Business Park alkaa saada yrityspuistomaisia mittasuhteita. Vuonna 2004 valmistuneen A-talon viereen valmistui tämän vuoden helmikuussa B-talo ja C-talonkin rakennustyöt ovat jo alkaneet.
Bolero tarjoaa vuokralaisille laadukkaan asiallista toimistotilaa hyvien yhteyksien äärellä. Ennen Boleron toisen talon valmistumista yrityspuistoa palveleva parkkitalo korotettiin kuusikerroksiseksi Paikallisjunien asema ja hyvät bussiyhteydet täydentävät paikan saavutettavuutta.
Tehokkaaksi suunnitellussa ja järjestelmällisesti toteutetussa B-talossa otettiin monin tavoin oppia Boleron ensimmäisestä rakennusvaiheesta A-talosta. Mistään rakennusten sarjatuotannosta ei ole kysymys, jo rakennusten pohjapiirrokset ovat toisistaan poikkeavia. A-talo on tontin rajoja seuraten kolmionmuotoinen, B-talo L-kirjaimen muotoinen.
‑ Business Park -konsepti ohjaa asioita tiettyyn formaattiin. Yksittäiset rakennukset rakennetaan sen kokoisiksi, että niitä ostetaan mielellään niin kiinteistösijoittajien salkkuun kuin vuokralle. Esimerkiksi Boleron noin 6 000 neliön tilat on jaettu hieman alle 1 000 neliön jaettavissa oleviin kerroksiin, mikä vastaa hyvin markkinoiden odotusarvoja, arkkitehti Mikko Jaatinen Boleron suunnittelusta vastanneesta Arkjaatiset Oy:stä sanoo.
Enää ei Jaatisen mukaan voi ajatellakaan, että suunniteltaisiin vain yhdennäköistä tai -tyyppistä toimistotilaa. Asiakkaalle pitää antaa aitoa muunteluvaraa omien toimitilojensa järjestelyille, jotta tila myös toimii tehokkaasti erilaisissa vaihtelevissa tilanteissa.
Boleron B-talossa myös kehiteltiin edelleen muutamia muuntojoustoa edistäviä asennusteknisiä yksityiskohtia: A-talon merkittävin opetus olikin se, että käyttäjälähtöisiä tilojen muuntelutarpeita on lähes mahdoton ennakoida, joten muuntojousto tulee nostaa sekä eri alojen suunnitteluissa että työmaan kaikissa toimintatavoissa todella merkittävään rooliin.
Vaiheittain rakennettava Business Park -rakentaminen tarjoaakin Jaatisen mukaan haasteellisen tehtävän, kun pääasiassa saman suunnittelu- ja toteutusjoukkueen kesken saadaan sekä opetella että kehitellä kaikenlaista yhdessä, ja projekti myös tarjoaa mahdollisuuden kokeilla syntyneitä uusia ajatuksia käytäntöön. Kertarakentamisissahan käy usein niin, että projektiin syntyy paljon uutta käyttökelpoista tietoa, mutta tieto häviää samalla, kun projektiryhmä hajoaa ja eri osapuolet häviävät omille tahoilleen omien projektiensa pariin.
‑ Boleron hankkeissa on ollut palkitsevaa, kun kaikilla osallisilla on ollut yhteinen näkemys siitä, että seuraavasta vaiheesta tehdään parempi kuin edellisestä. Kyse ei todellakaan ole rakennusten sarjatuotannosta, vaan kaikille osapuolille hyvästä tilaisuudesta syventää omaa ammattitaitoaan normaaleja rakennushankkeita selvästi pidemmälle, toteaa Jaatinen.
‑ On oma taiteenlajinsa tehdä asioita tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Tätä hiottiin B-talossa, Jaatinen sanoo.
Seuraavaksi kokemuksia päästään kehittelemään rakenteilla olevassa C-talossa. Kaavassa on varaus myös ABC-rivistöä vastapäätä sijoittuvalle suorakaidepohjaiselle D-talolle.
B-talon eri kerroksissa tilatyypit vaihtelevat eri käyttäjäryhmille soviteltujen avo- ja huonetoimistojen yhdistelminä.
‑ Toimistoympäristössä on aina lähtökohtaisesti kyse toimistotyön tuotantokoneistosta. Millaista työtä tiloissa tehdään, määrää myös sen, minkä tyyppistä tilaa tarvitaan. Tilatyypin valinnassa kyse ei siis ole avo- tai huonetoimistotrendin noudattamisesta tai muustakaan makuasian tapaisesta valinnasta, vaan tarveharkintaperusteesta, Jaatinen sanoo.