Blue 1 Aircraft Hangars

‑ Tiettävästi Euroopassa ei ole kymmeneen vuoteen rakennettu näin suurta lentokonehallia. Hankkeen erittäin korkea vaatimustaso ja normaalista poikkeava massiivirakentaminen edellytti kokeneita organisaatioita, kertoo kohteen investorina toimivan Eläke Fennian rakennuttamispäällikkö Esa Porri.

Blue1:n lentokoneiden huoltohalli eli hangaari sijaitsee Vantaan lentoaseman pohjois-etelä-kiitoradan eteläpäässä, sen itäreunalla.

Suuret maatäytöt

Rakennuspaikka oli melko vaikea täyttöjen suhteen. Rakennus on osittain aiemmin tehtyjen täyttöjen päällä, mutta sen lisäksi piti itäpäähän tehdä vielä kerrostalon korkuiset täytöt, kertoo pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Juha Laurila Arc Designers Laurila Oy:stä.

‑ Osin tontilla oli vanha 20 metriä paksu louhepenkka, joka syvätiivistettiin pudottamalla tuhannen kilon järkälettä 10 metrin korkeudelta. Rakennuksen alta puuttui vielä noin 50 metriä penkkaa, joka tehtiin suon päälle. Aluksi maaurakoista vastannut YIT Rakennus Oy kaivoi pois noin viisi metriä suomaata, ja kuoppa täytettiin pohjaveden alapuolelta louheella ja siitä vielä parikymmentä metriä maanpinnan yläpuolelle metrin kerroksissa tiivistäen, kertoo hankkeen rakennuttajakonsulttina toiminut Paavo Hiltunen, joka oli hankkeen aikana vielä Saraco Oy:n palveluksessa.

Sittemmin Paavo Hiltunen on siirtynyt SRV Westerlund Oy:n palvelukseen.

Rakennuksen perusajatus on selkeä. Noin 50 metriä syvään ja 180 metriä leveään hallirakennukseen kuuluu kaksi 4500 m²:n lentokonehallia. Lisäksi rakennuksen kyljessä on hallit yhdistävä työskentelyosa ja toimisto-osa erillisenä laivana.

90-metriset ristikkopalkit

‑ Teräsrunko oli oikeastaan ainoa toimiva vaihtoehto tässä rakennuksessa. Teräsrungon rakenteet tulivat Ruukilta. Varsinkin primääripalkit ovat todella mittavia. Ne ovat lähes kymmenen metriä korkeita ja pisimmillään 106 metriä pitkiä ristikkopalkkeja. Primääripalkkien päällä on noin 50 metriä pitkät sekundääripalkit, kertoo Juha Laurila.

Suuret ristikkopalkit painavat noin 270 tonnia. Ristikot koottiin maassa kaksileikkeisinä ja kiinnitettiin poskiliitoslevyillä ja 10.9-lujuusluokan pulteilla. On helppo uskoa, että tällaisten palkkien nostaminen paikoilleen vajaan 15 metrin korkeuteen ei ole aivan yksinkertaista tuulisissa lentokenttäoloissa.

‑ Ristikon nostamisessa tarvittiin kolme isoa autonosturia nostamaan ja vielä yksi nosturi pitämään vastaan ettei ristikko kierähtänyt hallitsemattomasti nostovaiheessa. Nosturit joutuivat välillä lepäämäänkin, kun tuuli yltyi liian voimakkaaksi. Nostokoneet jouduttiin varaamaan työmaalle jo useita kuukausia ennen nostoa, pääurakoitsijana toimineen Rakennusosakeyhtiö Hartelan työpäällikkö Pertti Mannari kertoo.

‑ Pääkannattajien pulttiliitosten toleranssi oli erittäin tarkka, pulttireikien vapaareikä vain 1‑2 millimetriä. Jotta nostettavat ovet toimisivat halutulla tavalla, piti ristikon taipumakriteerien olla tiukkoja. Maksimi taipuma kentässä hyötykuormista on noin 100 mm. Tiukoista toleransseista huolimatta osien asennus onnistui erittäin hyvin, kertoo kohteen rakennesuunnittelusta vastannut Sami Lampinen WSP SuunnitteluKORTES Oy:stä.

Ovi vai seinä?

Hallin 180 metriä pitkä sivu aukeaa toiselta puolen kahdeksi 90 metriä leveäksi ja 14,2 metriä korkeaksi avohalliksi. Hallit on mitoitettu siten, että Blue1:n tulevakin konekanta mahtuu sisään. Kummallekin osastolle mahtuu kolme lentokonetta kerrallaan sisälle. Käyttäjän vaatimuksena oli, että hallin nosto-ovet pitää saada auki tai kiinni kolmessa minuutissa.