Aurora 2 Joensuun yliopisto

– Kyseessä on tiedon järjestäminen niin, että eri osapuolet voivat käyttää sitä hyväkseen, tiivistää tuotemallin käsitteen projektiarkkitehti Teemu Toivio arkkitehtitoimisto JKMM:stä.

– Mieluummin puhuisinkin tieto- eikä tuotemallista.

Rakennusten mallintaminen tietokoneen muistiin virtuaalirakennukseksi, jota voidaan katsella eri suunnista ja tulostaa näkymät piirustuksina, tai laatia ovi- ja ikkunaluetteloita ei ole sinällään uutta. Näin meneteltäessä malli on arkkitehdin työn apuväline, joka jää toimiston sisälle kun piirustukset ja työselitykset luovutetaan rakennuttajalle. Vaikeusaste kasvaa kuitenkin huomattavasti, kun edellytetään, että virtuaalimalli voidaan siirtää esimerkiksi talotekniikkasuunnittelijan tietokoneelle, ja hän pystyy omilla ohjelmistoillaan suoraan tekemään arkkitehdin mallista olosuhdeanalyysit. Tuotemallia voi hyödyntää myös rakennuttaja talon valmistumisen jälkeen esimerkiksi tilahallinnassa ja lämmönsäätelyssä. Urakoitsija voi työmaalla pyörittää mallia omassa tietokoneessaan ja tarkistaa, missä järjestyksessä rungon osat pitikään asentaa.

Suurimman hyödyn tuotemallista arvioidaan olevan kustannuslaskennassa. Jos määrä- ja laatutiedot saadaan tuotemallista nappia painamalla urakoitsijan laskentataulukoihin, on ajan, vaivan ja siten myös rahan säästö mittava.

Käyttäjät arvostivat tuotemallin tarjoamaa mahdollisuutta ”kävellä” virtuaalisen rakennuksen sisätiloissa.

– On yleinen ongelma, että käyttäjä ei pysty hahmottamaan lopputulosta pelkästään piirustuksista. Havainnollistamalla käyttäjä tulee tietoiseksi ratkaisuista, osallistuu niiden kehittämiseen ja ottaa samalla vastuun niistä. Asiantuntijavastuuta ei voi siirtää, mutta kritiikkiä tulee vähemmän, kun isot asiat on saatu ratkaistua heti alussa, sanoo Aurora 2:n pääsuunnittelija Samuli Miettinen.

Tuotemallin on toimittava myös sellaisen henkilön käytössä, joka ei ole sitä itse rakentanut. Tämä lisää suunnittelutyön määrää.

– Lisäarvo on kuitenkin suurempi kuin lisätyö, toteaa Miettinen.

– Rakennusteollisuus RT:n ProIT-työn yhteydessä on tilaaja- ja suunnittelualan osapuolien yhteistyönä laadittu sopimusmalli, jossa määritellään tuotemallin suositeltavat käyttöoikeudet ja ylläpitovastuut, kertoo Miettinen.

– Sopimuskäytännöissä olemme ylimenovaiheessa ja luomassa tulevaisuuden käytäntöjä. On erityisen tärkeää, että mallista hyötyy koko rakentamisen ketju. Käytännössä suunnittelijoiden rooli projektinhallinnassa kasvaa merkittävästi.

Tuotemalli hyödyksi jo hankesuunnittelussa

Rakennuksen elinkaareen, sisäolosuhteisiin ja ylläpitoon vaikutetaan jo hankesuunnitteluvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla.

– Pilkkominen hanke- ja luonnossuunnitteluun on tuotemallintamisen näkökulmasta keinotekoista, sanoo Miettinen. – Silloin ei mallintamista käytetä tehokkaasti hyväksi.

– Tärkeää on huolehtia siitä, että tuotemallinnus ei ohjaa suunnittelua vaan toimii työkaluna alistuen korkeammille tavoitteille. Etuna on, että päätöksien tueksi saadaan muodoltaan entistä täsmentyneempää tietoa, sanoo Miettinen.

– Virhe kannattaa simuloida eikä rakentaa. Voidaan tutkia ratkaisuja, joita ei ennen olisi edes harkittu. Suunnittelussa ei jäädä mielipiteiden varaan esimerkiksi mietittäessä eri kattoikkunavaihtoehtojen vaikutusta ilmanvaihtoon.