Aurinkolahden peruskoulu

Kaupungin omissa kohteissa on haluttu kokeilla erilaisia rakennusmateriaaleja.

‑ Aurinkolahdessa päädyttiin teräsrakentamiseen ja kilpailun järjestämiseen yhdessä Teräsrakenneyhdistyksen kanssa, kertoo johtava arkkitehti Kaisa Nuikkinen opetusvirastosta kilpailun taustoista.

Teräsrakenneyhdistys toi kilpailuun mukaan omat tavoitteensa teräsrakentamisen suhteen.

‑ Meidän päätehtävämme on teräksen käytön edistäminen. Järjestimme arkkitehtikilpailun, jotta saisimme arkkitehdit paneutumaan teräsrakentamisen problematiikkaan. Tämä onnistui hyvin, sillä kilpailuun tuli sata työtä eli suuri määrä arkkitehteja puuhasi teräsrakentamisen suunnittelun parissa. Kilpailu on nähtävästi vaikuttanut positiivisesti, koska kilpailun jälkeen suunnitelluissa kouluissa on terästä käytetty melko paljon. Yhä enemmän näkee rakenteita, joissa terästä on käytetty yhdessä muiden materiaalien kanssa, kertoo toimitusjohtaja Kai Räty Teräsrakenneyhdistyksestä.

Uudenlaisen koulurakennuksen ja oppimisympäristön suunnittelu yhdistettynä teräksen käytön tutkimiseen ja kehittämiseen on ollut kilpailuraadin mukaan erittäin vaativa tehtävä.

‑ Arkkitehtuurikilpailun ehdotuksissa terästavoitteet olivat ehkä hieman jääneet toiminnallisten ongelmien varjoon. Vaikuttaa siltä, että teräsrakenteiden suunnittelussa olisi voitu vielä enemmän tukeutua alan ammattilaisiin, Kaisa Nuikkinen toteaa.

Teräsrakenneyhdistys oli Rädyn mukaan kuitenkin niin tyytyväinen kilpailun tuloksiin, että siellä pohditaan vastaavan kilpailun järjestämistä myös insinööreille yhdessä Rakennusinsinöörien Liiton kanssa.

Toiminnallisesti onnistunut kokonaisuus

Suunnittelukilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Raimo Teränne Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen Ky:n muodostama yhteenliittymä. Voittaneen työn ovat suunnitelleet arkkitehdit Leena Yli-Lonttinen, Raimo Teränne, Timo Jeskanen ja Tuomo Repo.

Kilpailun tuomaristo toteaa, että kilpailutyö on ”huolellisesti tutkittu ja pitkälle viety ehdotus, jossa solu- ja aineluokkarypäleet kiinnittyvät ilmavasti toiminnat kokoavaan keskustilaan. Rypäleet jakavat piha-alueen viihtyisiin pienimittakaavaisiin osa-alueisiin, joilla on jokaisella oma luonteensa. Peruslähtökohta on tilallisesti ja toiminnallisesti erittäin onnistunut.

Ehdotuksessa on läpihengittävä sydän, joka aukeaa kauniisti puistoon sekä etelästä että kirjaston kautta lännestä. Kukkamaisen lähtökohdan ansiosta etäisyydet ovat joka puolelle lyhyet. Sydämeen sisältyvä ilmaisutaidon tila ja musiikkiluokka ovat hyvin järjestetyt. Solut ovat pedagogisesti ja toiminnallisesti onnistuneita.

Solujen pihayhteydet ovat hyvät. Kotiluokkien sijoittaminen omaan soluunsa ensimmäiseen kerrokseen on hyvä ratkaisu pienempien oppilaiden kannalta. Työstä välittyy teräsvaikutelma.”

Käyttäjätaho osallistui tiiviisti hankkeen suunnitteluun, joten ei ole ihme, jos lopputulokseen ollaan tyytyväisiä.

‑ Kyllä tämä on juuri sitä, mitä olemme kaivanneet. Niin monet toiveet toteutuvat tässä rakennuksessa, toteaa Aurinkolahden peruskoulun rehtori Tuula Matikainen.

Aurinkolahden peruskoulu on mitoitettu 17 perusopetusryhmälle luokka-asteilla 3 ‑ 9 sekä kolmelle erityisopetusryhmälle, yhteensä 540 oppilaalle. Lähelle valmistunut Auringonpilkun alkuopetuskoulu toimii hallinnollisesti osana valmistuvaa Aurinkolahden peruskoulua.