AstraZeneca Oy:n toimitila

AstraZeneca asettui vuonna 1999 tapahtuneen fuusion jälkeen aluksi Astran toimitaloon Kirkkonummen Masalaan. Tilat eivät kuitenkaan olleet parhaat mahdolliset fuusiossa syntyneen yrityksen tarpeisiin. Varsin pian käynnistettiinkin uusien toimitilojen suunnitteluhanke.

Hankekehitys alkoi talvella 2000 sopivien rakennuskelpoisten tonttien kartoituksella. Hankekehityksestä ja riskirahoituksesta vastasi Kiinteistövarainhoito Oy Helsinki. AstraZeneca ja Kiinteistövarainhoito hakivat valitulle, vielä rakenteilla olleen Kehä II:n hyvälle näkyvyysalueelle sijoittuvalle tontille ensivaiheessa varauspäätöksen.

Joulukuussa 2000 Kiinteistövarainhoito osti tontin Espoon kaupungilta ja helmikuussa 2001 Kiinteistövarainhoito ja AstraZeneca tekivät tontille rakennettavasta toimitalosta vuokrasopimuksen.

Keväällä 2001 Kiinteistövarainhoito kilpailutti KVR-urakan, teki urakkasopimuksen ja kesäkuussa 2001 kiinteistöyhtiö tontteineen sekä urakka- ja vuokrasopimuksineen siirtyi sijoittajalle, Veritas-ryhmälle.

‑ Suunnittelun ohjaus tehtiin yhteistyössä AstraZeneca Oy:n kanssa ja näin varmistettiin loppukäyttäjän liiketoimintaa hyvin palvelevan toimitalon rakentaminen. Ohjauksessa huomioitiin myös pitkäaikaissijoittajan monikäyttöisyys- ja elinkaarivaatimukset, kertovat Kalevi Gran ja Timo Vastamäki Kiinteistövarainhoito Oy:stä.

Kiinteistön suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy, jonka suunnittelusopimus alistettiin KVR-urakoitsijaksi valitulle Arvo Westerlund Oy:lle.

‑ AstraZeneca on koko ajan ollut kuitenkin rakennuksen käyttäjätahona ja suunnitelmat on räätälöity heitä varten, kertoo pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Niklas Sucksdorff Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:stä.

Optimaalinen sijainti

‑ Pohdimme aika pitkään, mikä olisi Espoossa optimaalinen paikka. Pohdinnassa oli esimerkiksi Keilalahti. Totesimme sen olevan niin ruuhkainen paikka, että sinne alkaa olla hankala päästä omalla autolla. Päädyimme siihen, että Kehä II ja nykyinen paikka Olarinluomassa olisi optimaalinen, toteaa AstraZenecan talousjohtaja Juha Rautiainen.

‑ Tämä on oikeastaan toimitusjohtajan löytö. Hän totesi kartalta, että tuossa voisi olla hyvä paikka. Nyt kun olemme olleet tässä kuukauden, olemme todenneet tehneemme oikean valinnan, Rautiainen jatkaa.

AstraZenecalla on käytössään kompakti tontti aivan Kehä II:n kyljessä. Pääosa pihasta on pysäköintipaikkoja ja ajoväyliä, eikä siinä ole juurikaan mitään ylimääräistä hoidettavaa aluetta.

Tontilla oli 4911 m² rakennusoikeutta, josta on käytetty noin 4650 m². Eli kyseessä ei ole kovin suuri rakennus, vaikka se näyttää kokoaan isommalta. Rakennuksen korkeavarastoon on lisäksi tehty laajentumisvaraus toimistotilaksi muuttamista varten.

‑ Maapohja on pääosin kalliota, joka louhittiin. Rakennus on perustettu anturoilla maan tai tiivistetyn kalliomursketäytön varaan. Rakennukseen tehtiin normaali anturaperustus ja runkorakenteina käytettiin teräsbetonipilari- ja palkkirunkoa ontelolaattavälipohjilla, kertoo työpäällikkö Markku Nieminen Arvo Westerlund Oy:stä.

Rakennuksessa on kellari ja kolme maanpäällistä kerrosta. Kellarissa on varastotilaa, teknisiä tiloja ja liikuntasali. Noin 101 autopaikan pysäköintitilat sijaitsevat pihalla.