Arktisen merenkulun teknologiakeskus

Suomalaisen telakkateollisuuden uudelleen järjestelyissä Aker Arctic Technology Oy eli entinen Kvaerner Masa-Yardsin Arktinen Teknologiakeskus MARC irrotettiin vuoden 2005 alussa omaksi tytäryhtiöksi Aker Yardsin omistamasta Aker Finnyardsista. Aker Arctic panostaa alan tutkimukseen ja teknologiamyyntiin kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailevia jäätä murtavien laivojen testaamislaitoksia on ainoastaan kolme: Saksassa, Kanadassa ja Venäjällä. Teknologiaetua tulee myös siitä, että maailman jäänmurtajista 60 prosenttia on tähän saakka valmistettu Suomessa.

‑ Arktisten alueiden lisääntyvässä öljyn- ja kaasunetsinnässä tarvitaan yhä enemmän jäätä murtavia huoltoaluksia, tankkereita ja jäänmurtajia. Maailman nykyaikaisimmassa koelaitoksessa kehittämme innovatiivisia ratkaisuja jääongelmiin. 70 metriä pitkässä ja kahdeksan metriä leveässä koestusaltaassa voidaan muun muassa testata yhtä aikaa laivoja ja offshore-rakenteita. Havaintojen tekoa parantavat suuret sivuikkunat ja jatkuva pohjalasitus, kertoo Aker Arctic Technologyn toimitusjohtaja Mikko Niini.

Aikaisemmin yhtiöllä oli vuonna 1983 Masa Yardsille valmistunut jäämallikoelaitos Arabianrannassa, jossa toimintaa ei enää voitu jatkaa, koska alue muuttuu asuin- ja toimistokäyttöön. Toinen Suomessa toimiva jääkoeallas on Teknillisen korkeakoulun Laivalaboratoriolla, joka keskittyy perustutkimukseen, kun taas Aker Arctic tekee soveltavaa kehitystyötä.

Mutkikas kohde, kiireinen aikataulu

Vuosaaren telakka-alueen eteläreunassa sijaitsevalla 6600 neliömetrin tontilla aloitti maanrakennusurakoitsija Louhintahiekka Oy rakennustyöt helmikuun puolivälissä 2005. Lumen lisäksi jouduttiin poistamaan saastuneita maita. Aikataulusyistä Aker Artic joutui teettämään ensimmäiset urakat erillisinä muun muassa laatat, elementit ja perustukset.

Kireän aikataulun takia suunnittelu- ja rakennusvaiheet jouduttiin muutenkin limittämään. Sen takia rakennuttaja teetti alkuvaiheessa erillisinä urakoina kohteen maanrakennus- ja perustustyöt sekä tilasi ennen projektinjohtourakoitsijan valintaa kohteen betonirungon elementit, niiden asennustyön ja koealtaan rakenteet.

‑ Projektina hanke oli teknisesti vaativa. Se oli seurausta poikkeuksellisista ja rakennusfysikaalisesti haastavista olosuhdevaatimuksista, prototyyppiluonteisesta erikoisesta kylmätekniikasta ja rakennushankkeeseen liittyneistä Aker Arcticin tutkimuslaitetoimituksista. Lisäksi suunnittelussa ja rakennusvaiheessa oli tavattoman kiireellinen aikataulu valmistumiselle, koska operatiiviseen toimintaan ei haluttu katoa. Juuri kellään rakentajaosapuolella ei ollut ennestään kokemusta tällaisesta ainutlaatuisesta kohteesta, toteaa projektia vetänyt rakennuttajakonsultti Matti Vesala Indepro Oy:stä, joka vastasi myös osaltaan työmaan valvonnasta.

Toukokuun alussa projektinjohtourakoitsijaksi liittyi Skanska Talonrakennus, jonka tavoitehintaurakkamalli sopi kiireelliseen aikatauluun ja keskeneräisiä suunnitelmia sisältävään hankkeeseen. Projektinjohtourakka oli oikeastaan ainoa mahdollinen urakkamuoto lähteä tällaista kohdetta rakentamaan.

‑ Ensisuunnitelmassa rakennuksesta oli tarkoitus tehdä teräsrakenteinen, mutta teräsmarkkinoiden ylikuumenemisen johdosta se ei käytännössä osoittautunut mahdolliseksi. Siteen talon kantavat rakenteet ovat betonia ja välipohjat ontelolaatoista. Julkisivut ovat teräs-villa-teräs elementtejä. Rungon osalta se oli normaalia rakentamista, mutta iso pakastinhuone talon sisällä aiheutti omat vaikeutensa rakenteiden tiiviyden suhteen. Suunnitteluvaiheessa siihen kiinnitettiin paljon huomiota ja tekovaiheessa rakenneosien väliset saumat tiivistettiin erityisellä huolella. Kohtuullisilla ongelmilla selvittiin, kuittaa työpäällikkö Jussi Koli Skanskalta.

Rakennesuunnittelijalla riitti miettimistä vaativissa yksityiskohdissa. Finnmap Consulting joutui erityisesti paneutumaan lämpövaihteluihin, kun altaan lämpötilaa piti laskea ja nostaa joka päivä. Edestakainen sahaaminen -28 asteesta normaaliin lämpötilaan asetti paljon vaatimuksia rakenteiden osalle. Asiaa hankaloitti vielä se, että rakennuksessa oli allashallin lisäksi usean tyyppisiä tiloja: maalaamo, verstas, toimistotiloja jne. Haasteet ratkaistiin hakemalla niin toimivat ja tiiviit rakenteet, ettei kosteus- ja jäätymisongelmia päässyt tapahtumaan.