Arcadahuset

Rakennuttaja Kiinteistöosakeyhtiö Arcada Nova oli ajolähtötilanteessa, kun korkeakoulun vanhoihin tiloihin oli syksyllä muuttamassa uusia vuokralaisia. Uusi kotipesä kuitenkin valmistui aikataulussa ja vieläpä alitti budjetin parilla miljoonalla eurolla.

Arcada Novan toimitusjohtaja Björn Teir pitää yhdistelmää taloudellisena ratkaisuna. Nyt tiloja voidaan hyödyntää paremmin, kun kaikki toimivat saman katon alla. Tavoitteena on Teirin mukaan saada yleisopetustiloihin 75 prosentin käyttöaste aamukahdeksasta iltakuuteen. Pyrkimyksenä oli, ettei rakennettaisi tyhjää tilaa.

Totuuden nimessä pitää sanoa, että rakennuksessa on runsain mitoin ilmavuutta ja avaruutta. Kokonaisuus muodostuu kuudesta erillisestä rakennusrungosta: kolme viisikerroksista rakennusta koillista kohti ja kolme nelikerroksista rakennusta lounasta kohti. Runkoja yhdistää neljä 18 metrin korkuista sisätoria sekä ylemmissä kerroksissa kävelysillat.

Sisätorit ja erityisesti suuri keskustori toimivat kohtaamispaikkoina. Niiden kautta siirrytään talosta toiseen. Arcadahuset onkin talo, jossa ihmiset kohtaavat. Suuren torin pöytien ääressä moni viivähtää muulloinkin kuin ruokailun yhteydessä. Toisille pienemmille toreille on sijoitettu kirjaston lukusali ja yhteiskäyttöisiä internet-pisteitä.

Helppo orientoitavuus suuressa tilassa on arkkitehti Stefan Ahlmanin mukaan ollut yksi suunnittelun peruslähtökohtia. Ulospäin rakennus näyttää selkeästi yhdeltä kokonaisuudelta, mutta sisäpuolella se hahmottuu eri kappaleiksi, joissa paikat löytyvät helposti.

Osaksi kaupunkikuvaa

Arcadahuset tarjoaa tilat 1900 opiskelijalle ja 160 henkilökunnan jäsenelle. Ensi kesänä rakennuksen naapuriin valmistuu 700 opiskelijan ammattioppilaitos Practicum ja kesällä 2006 valmistuu 320 paikan opiskelija-asuntotalo.

Arcadahuset sijaitsee Helsingin tiedeakselin keskipisteessä, puolimatkassa Helsingin yliopiston keskustakampukselta Viikkiin. Rakennuksen sijoittuminen kaupunkikuvaan on otettu huomioon eri tavoin eri seinustoilla.

Koillisenpuoleinen julkisivu, jolla on pääsisäänkäynti, on terrakottanpunaista rappausta. Siipirakennuksissa terrakottaa on käytetty myös kaakonpuoleisissa ulkoseinissä, kun taas luoteenpuoleisissa ulkoseinissä on vaalea rappaus. Sama rappauspinta ulottuu siipirakennusten välisiltä ulkopihoilta lasiseinän erottamille sisätoreille asti, vaikka väliin sijoittuvan ikkunan vuoksi väri näyttää sisäpuolella vähän toiselta.

Rakennuksen lounaanpuoleinen julkisivu kaareutuu terrakottanvärisenä ja myötäilee näin viereistä liikenneväylää. Selvästi seinän eteen on pystytetty harmaasävyinen teräsverkko, jota pitkin istutukset pääsevät kiipeämään. Ahlmanin mukaan verkkosivun tarkoitus on koota rakennus moottoritien megaskaalaan.

Tällä seinustalla on myös korkean pylväskäytävän reunustamana toinen sisäänkäynti. Kun rakennus on päivittäin kymmenien tuhansien ohikiitävien ihmisten silmissä, julkisivu kertoo, että kyseessä on julkinen rakennus erotukseksi viereisestä asuintalosta.

Rakennuksen eteläpuolta hallitsee suuri ikkunaseinä. Etelänpuolelta hoidetaan myös huoltoliikenne, joka ei kuitenkaan häiritse lasiseinältä avautuvia näkymiä. Rakennuksen luoteenpuoleinen seinä on katettu hiekkapuhalletuin lasilevyin, jotka on nostettu alla olevasta betonipinnasta siten, että ratkaisu antaa erittäin ilmavan vaikutelman.

Huomaamattomia yksityiskohtia

Rakennukseen on kätketty runsaasti käyttäjiä palvelevia yksityiskohtia, joihin ei välttämättä tule kiinnittäneeksi huomiota. Esimerkiksi ison auditorion tussitaulu on niin sanottua maitolasia, jolle kirjoitettu teksti saadaan hyvin näkyväksi taustavalaistuksella. Nousevan auditoriokatsomon alle on piilotettu yksi talon ilmanvaihtokonehuoneista.