Kun Arabianrannan vanhat teollisuusrakennukset jäivät tyhjilleen 1990-luvun alussa, alettiin paikalle suunnitella kauppakeskusta. Edesmennyt professori Baeckman suunnitteli Arabianrannan rakennuksia jo 1950-luvun lopulla. Arkkitehti Jaakko Aartelo, joka perusti yhdessä arkkitehtuuritoimiston Woldemar Baeckmanin kanssa, on jatkanut Ingmanin tehtaiden sekä suvun muidenkin rakennusten suunnittelua. Kauppakeskuksen arkkitehtisuunnittelun lähtökohtana on ollut vanhaa säilyttävä saneeraus.
Helsingin kaupungin syntysijoille Arabianrantaan on rakennettu viime vuosina kulttuuri-, media- ja teknologiayrityksiä sekä mm. Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kaupungin ammattikorkeakoulu Stadia. Alueelle on kaavoitettu asuntoja noin 7000 asunnon verran sekä työpaikkoja noin 8000 työntekijälle.
Maanviljelijöiden maitokeskus, mikä on Kotisaari Oy:n alkuperäinen nimi, aloitti toimintansa Erottajan läheisyydessä. Seuraava sijainti oli Kampissa kaikkien tuntemassa Maitokeskuksen talossa, joka purettiin 1960-luvun lopulla Hankkijan talon naapurista kaupunkikuvan vahingoksi. Seuraavaksi muutettiin nyt restauroidun kauppakeskuksen paikalle. Leipomon lisärakennus leipomon ja kattilahuoneen väliin rakennettiin vielä 1980-luvulla.
Kotisaari Oy ja Ingman Oy yhdistyivät 1980-luvun lopulla ja yrityksen uusi tuotantolaitos valmistui Sipooseen 1990-luvun alussa. Vanhat teollisuusrakennukset jäivät tyhjiksi leipomorakennusta lukuun ottamatta. Niiden tilalle alettiin suunnitella kauppakeskusta.
Ensimmäiseksi uudistettiin kattilalaitos sekä leipomon pääosa, minkä jälkeen rakennettiin pääkonttori sekä meijerirakennus. Rakennus tuli näin siihen muotoon, josta syntyi kauppakeskus.
Hämeentien kiinteistö tyhjeni kun Sipoon tehdas valmistui. Leipomoa lukuun ottamatta kiinteistö oli vajaakäytössä useita vuosia.
Alueelle oli vireillä kauppapaikkahanke jo ennen nykyistä hanketta, mutta se ei kuitenkaan lähtenyt toteutumaan. Joitakin vuosia myöhemmin HOK:n taholta viriteltiin päivittäistavaraan keskittyvä kauppaidea, joka ajateltiin toteuttaa meijerin alempaan kerrokseen. Arkkitehti Aartelo kävi neuvotteluja kaavoittajan kanssa ja näin nykyisen kauppakeskuksen rakentaminen sai myönteisen suunnan. Ingman Foodsin ja Sato Rakennuttajat Oy:n yhteisten neuvottelujen tuloksena hanke lähti vauhdilla toteutumaan. Asemakaavan muutos valmistui nopeasti suunnittelun edetessä samaan tahtiin.
Puna- ja lasitiilestä muuratut seinät jätettiin entiselleen ja niitä paikattiin uusilla tiilillä värieroista huolimatta. Korkea tehtaan punatiilinen piippu otettiin hyötykäyttöön eli siitä tuli autopaikoitushallin poistoilmakanava. Ikkunapuitejako säilytettiin siinä missä voitiin.
Tehdasrakennusten välissä oleva piha-alue katettiin ja alueelle muodostui kaarevakattoinen aulatila, jolla yhdistettiin kaksi erillistä rakennusta. Lievästi aaltoilevaan kattoon arkkitehti ja rakennesuunnittelija muotoilivat yhdessä kauniit kattoristikot. Aulaan tulee päivänvalo katon rajassa olevista ikkunoista. Katonrajassa “piippuhyllyllä” on paljon viherkasveja, jotka voivat hyödyntää runsaan päivänvalon.
Kauppakeskuksen kellarikerrokseen saatiin sopivan pilarijaon myötä mahtumaan noin 350 autopaikkaa. Pääsisäänajo tapahtuu Hämeentieltä, toinen ajoyhteys on Kotisaarenkadulta ja kolmas Toukolankadulta. Parkkitilasta ajetaan ulos Kotisaarenkadulle. Paikoitus on ilmaista kaksi ensimmäistä tuntia. Pidempään viipyvät joutuvat maksamaan joitakin euroja.
Pääsisäänkäynti ensimmäiseen kauppakerrokseen tapahtuu rakennuksen länsipäätyyn sijoitetun torin kautta. Kerrosten välillä on sekä liukuportaita että kaksi hissiryhmää ja aulan keskiosaan sijoitettu pyöreä avoporras ensimmäisen ja toisen kerroksen välillä. Päivittäistavaramyymälät sekä erikoismyymälät sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa. Toisella tasolla on lisää erikoismyymälöitä sekä ravintoloita. Tarjoustalo on saanut suuren hallin toisesta kerroksesta.