Helsingin Arabian peruskoulun laajennus yhdistää vanhan rakennuksen uuteen hienovaraisesti vanhan osan arkkitehtuuria kunnioittaen, mutta kuitenkin omaleimaisesti.
Rakennuksessa toimivat peruskoulu, päiväkoti, nuorisotalo ja leikkipuisto. Näin kaupunginosan asukkaat saavat uudesta rakennuksesta kiintopisteen, joka kokoaa heidät erilaisten toimintojensa piiriin.
Arabian peruskouluksi peruskorjattiin 2000-luvun alussa 1970-luvulla rakennettu asuntola. Muutoksen suunnitteli Arkkitehtitoiminta Oy Kai Wartiainen. Vanhan rakennuksen runko hyödynnettiin ja rakennukseen lisättiin sisääntuloaula, auditorio ja liikuntasali.
Rehtori Kaisu Kärkkäinen kertoo, että lähikouluna toimivaan Arabian peruskouluun on suunniteltu tilat yli 700 oppilaalle vuonna 2015. Nyt oppilaita on noin 400. Kasvu on ollut melkoinen, kun koulun aloittaessa vuonna 2002 oppilaita oli 92.
Jo 1970-luvulla ensimmäisen kerran koulun rakennushankkeeseen – tuolloin Joensuussa – osallistunut Kärkkäinen on sittemmin ollut mukana myös Soinisen koulun rakentamisessa. Uudessa koulussa on hänen mielestään voitu luoda entistä paremmat opiskeluolosuhteet.
Uutta laajennusosassa ovat muun muassa opetuspiha ja multahuone. Koulun pihalla on aidalla eristetty osa, jonne on tarkoitus kylvää keväällä biologian opetuksen havaintomateriaaliksi muun muassa erilaisia viljakasveja.
‑ Mallia opetuspihaan on haettu Australiasta, mutta koska meillä kasvukausi on suht lyhyt, kasvatusta voidaan jatkaa talvella multahuoneessa. Se on sisätiloihin rakennettu kasvihuone, Kärkkäinen sanoo.
Laajennuksen yhteydessä vanhaa puolta ei juuri muutettu. Ruokalan takaosasta erotettiin lasiseinällä tilat kotitalousluokalle. Aiemmin kotitalousluokka oli toiminut väliaikaisissa tiloissa.
Koulussa ei ollut myöskään teknisen työn tiloja vaan oppilaat kävivät teknisen työn tunneilla lähikouluissa. Nyt laajennukseen saatiin hyvin varustetut teknisen työn tilat, jotka ovat iltaisin alueen asukkaiden käytössä.
Laajennusosa liittyy vanhaan osaan yhdyskäytävän kautta, jonka luiskaa pitkin uuteen osaan noustaan viitisenkymmentä senttiä. Uudessa rakennuksessa on otettu huomioon rannan läheisyys ja mahdollisesti vaihteleva veden pinnan korkeus.
Rakennukseen on hankittu kaupungin taidehankintaohjelman puitteissa taiteilija Oona Tikkaojan Riutta-veistossarja. Tämä monivärinen akryylistä ja alumiinista valmistettu taideteos tuo ilmettä niin päiväkodin, kirjaston kuin leikkipuistonkin tiloihin. Erityisesti korkean kirjaston katossa valaistu ”Joulukuusikoralli” pääsee oikeuksiinsa.
Arkkitehti Pirkko Kukkurainen Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen Ky:ltä kertoo, että jo suunnittelun lähtökohtana oli laajennus, joka jatkuu saumattomasti.
‑ Lähdimme liikkeelle vanhan koulun hienosta galleriasta ja jatkoimme siitä. Tarkoituksena oli, että meri näkyy mahdollisimman pitkälti. Laajennuksen käytävien kaartuvat seinät avaavat merinäköalan laajemmin, Kukkurainen sanoo.
Opetustilojen sisäänkäyntejä on korostettu muusta lattianpäällysteestä eroavin värikkäin suorakaitein, jotka jatkuvat myös sisälle luokkatiloihin.
Tontti tuli huolella käytetyksi, kun samaan kohteeseen sijoitettiin koulun lisäksi myös päiväkoti, nuorisotalo ja leikkipuisto. Koulu ja päiväkoti ovat kaksikerroksisia.
‑ Yksikerroksinen päiväkoti olisi katkaissut koulun ja nuorisotalon yhteyden. Nyt saimme päiväkodin tilat kiertymään mukavasti sisäportaan ympärille ja tila hengittää kahdessa kerroksessa, Kukkurainen sanoo.
Nuoremmat lapset ovat päiväkodin ensimmäisessä kerroksessa ja vanhemmat toisessa. Erityisesti esikouluikäisten lasten lempipaikaksi on muodostunut nurkkaus, jonka ikkunasta he saattavat nähdä koulun puolelle, jonne hekin aikanaan siirtyvät.
Arabian koulun suunnittelussa oli Kukkuraisen mielestä ainutlaatuista, että se on todellinen monitoimikohde. Eri toimijat saavat synergiaetua toisistaan, mutta toisaalta piti myös miettiä toimintojen rajautumisia.
Laajennusosa on ulkonäöltään sopeutettu vanhaan rakennukseen. Molempien seinät ovat harmaata rappausta. Laajennukseen valittiin tosin hieman vaaleampi sävy, joka näyttää sadesäälläkin aurinkoiselta.
Rakennuksen eri osilla on tunnusvärinsä. Koulun seinäpinnoissa on sinistä, päiväkodissa keltaista ja nuorisotalossa punaista. Käytetty puolukanpunainen sävy löytyi Kukkuraisen mukaan lähiseudun talon parveketukimuurista.
Punaista väriä on myös nuorisotalon sisäpuolella. Nuorisotalossa ei ole varsinaista salia, vaan keskeinen kontaktitila toimii suurena katsomona. Erityisesti bänditoimintaan ja konsertteihin soveltuvaan tilaan mahtuu kerralla 300 henkeä. Avaruuttakin on, sillä tila on kahden kerroksen korkuinen. Lahden Muotoiluinstituutin opiskelijat ovat suunnitelleet osan nuorisotalon kalusteista.
‑ Nuorisotalo on projektin julkinen rakennus ja on kaupunginosan kohtauspaikka, minkä vuoksi sitä haluttiin tuoda esiin. Iltaisin se erottuukin kokonaisuudesta hyvin valaistuna, Kukkurainen sanoo.
Nuorisotalon monikäyttöisyyttä lisää se, että sen tiloja voidaan tarvittaessa eristää omiksi huoneikseen ja tarvittaessa taas yhdistää yhdeksi isoksi tilaksi. Korokkeella oleva nurkkaus on sisustettu takkahuoneeksi. Tätä tilaa voidaan käyttää esiintymislavana, kun varsinaisellanäyttämöllä roudataan toista bändiä.
Nuorisotalo sijaitsee koulun ja leikkipuiston välissä. Näin myös leikkipuistossa iltapäiviään viettävät koululaiset ovat talon vaikutuspiirissä ja tutustuvat ilmapiiriin ennen varsinaista nuorisotaloikäänsä. Leikkipuiston avarista ikkunoista on hyvät näkymät rantaan. Ohjaajat arvostavat isoja ikkunoita myös siksi, että piha-aluetta voi valvoa näin myös sisältä, vaikka lasten ollessa pihalla vähintään yksi ohjaaja on toki aina myös ulkona.
Rakennustöistä vastanneen rakennusosakeyhtiö Hartelan tuotantojohtaja Markku Schildt kertoo, että aikataulun mukaisesti valmistunut hanke eteni erinomaisen hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa. Oman haasteensa työhön toi se, että laajennus rakennettiin toiminnassa olevaan kouluun, minkä vuoksi osaa töistä painotettiin kouluaikojen ulkopuolelle.
‑ Koulu oli kokonaisuutena hyvin suunniteltu ja onnistunut ratkaisu oli helppo toteuttaa. Poikkeavan kohteesta teki se, että siinä on yhdessä niin päiväkoti, koulu kuin nuorisotalokin, Schildt sanoo.
Uusi osa perustettiin koko rakennuksen pohjan kattavalle paalulaatalle. Laatta paalutettiin ja rakennuksen maanvarainen pohja tehtiin laatan päälle tulleelle täytekerrokselle. Täytekerroksen ansiosta pienet siirtymät paalutuksessa eivät aiheuta rakennusmassalle vaurioita.
‑ Paalulaatan käyttöön päädyttiin, koska lähialueelle tuotu täyttömaa voi aiheuttaa liikettä paalutuksessa. Varsinainen rakennus on tehty ontelolaatoin ja deltapalkein. Rakennus on niin monimuotoinen, että lähes kaikki ontelolaatat ovat erimittaisia, rakennesuunnittelija Jarmo Honkanen Insinööritoimisto Pontek Oy:stä sanoo.
Samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluva nuorisotalo erotettiin koulusta katkaisemalla rakennusrunko. Väliin rakennettu liikuntasauma toimii samalla myös ääniteknisenä liikuntasaumana. Näin nuorisotalon bänditoiminta ei häiritse koulua.
Uuden osan alakerroksessa sijaitsevat teknisen työn tilat on äänieristetty ympäristöstään. Täällä on käytetty kahta erillistä runkoa ja akustiset kanavat on irrotettu katosta vaimentimilla.