Entisaikojen paviljonkihenkinen ABC on rakennettu palvelemaan yhtä lailla niin tieliikennettä, vesiliikennettä kuin paikallista väestöäkin. Liikennemyymälä si-joittuu kauniille paikalle valtatie 4:n ja Keitelejärven väliselle kapealle maakais-talle. Haastetta rakentamiseen toivat muun muassa erilaiset perustusolosuh-teet, laajat laiturirakenteet ja vedenalaiset rakenteet. Kohteen ekologiset ener-giaratkaisut on suunniteltu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.
S-ryhmän uusin ABC sulautuu keskisuomalaiseen järvimaisemaan hyvin. Kohteen suunnittelu alkoi jo 1990-luvun alkupuolella alueen ideointisuunnittelulla. Tontinkäyttösuunnittelu ja alueen asemakaavasuunnittelu tehtiin rinnatusten siten, että tulevan liikennemyymälän tarpeet huomioitiin jo kaavoitusvaiheessa.
‑ Liikennemyymälä on periaatteessa rakennettu järven päälle, sillä maa-aluetta oli alun perin käytettävissä vain 8000 neliötä ja 7000 lisäneliötä saatiin täyttömaana, kertoo Keskimaan kiinteistö- ja rakennuttajapäällikkö Matti Vihinen.
Rakentamisen erityiset perustusolosuhteet veden ääressä antoivat haastetta niin suunnitteluun kuin toteutukseenkin. Kohteen arkkitehtina toimi Arkkitehtitoimisto Martti Vähäniitty Oy, joka on suunnitellut Keskimaalle jo useamman vastaavanlaisen kohteen. Vihinen kuvailee arkkitehdin valintaa luonnolliseksi, sillä ABC:n kaltaisessa monitoimikohteessa tarvitaan arkkitehdilta erityisosaamista, esimerkiksi liittyen polttoaineen jakeluun.
‑ Rakennuttajan ehdoton ja selkeä näkemys rakennuksen toiminnallisista tarpeista ja tavoitteista oli hyvä ohjenuora vietäessä suunnittelua eteenpäin. Samalla suunnittelijalle annettiin hyvin pitkälti vapaat kädet toimia näissä puitteissa, sanoo kohteen arkkitehtina toiminut Martti Vähäniitty.
Perusteellisen suunnittelun tuloksena kohteen toteutusvaihe sujui ilman suurempia työmaa-aikaisia suunnitelmien muutoksia. Kohteen pääurakoitsijana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Rakennesuunnittelun toteutti insinööritoimisto Mittatyö Jukka Holopainen Oy.
Jyväskylän yliopistossa käynnistyi kaksi vuotta sitten uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimusohjelma. Ohjelman tarkoituksena on etsiä toimivia ratkaisuja, jotka edistävät muun muassa auringon, tuulen ja maalämmön käyttöä energialähteenä. Keskimaa lähti hankkeeseen mukaan ja ABC Viitasaaren pääasiallisin lämmönlähde on lämpöpumppu, joka kerää järveen varastoitunutta lämpöä työaineen välityksellä. Talvella järvi toimii ABC:n lämmittäjänä ja vastavuoroisesti kesäaikaan Keiteleestä tulee jäähdyttäjä. Vihisen mukaan Keskimaalla on jo pidempään ollut tavoitteena hyödyntää kohteissaan enenevässä määrin uusiutuvia energiaratkaisuja. Nyt toteutettua ratkaisua viereisen vesistön hyödyntämisessä ei tiettävästi olla kokeiltu vielä missään muualla Suomessa. Energiahankkeen rahoitus on tehty kolmijakoisella periaatteella, jossa olivat mukana niin kauppa- ja teollisuusministeriö, Viitasaaren kaupunki kuin Keskimaakin.
Veden tuottaman lämmön lisäksi kohteessa on käytössä myös muita uusiutuvan energian lähteitä.
ABC-pylonin huipulla pyörii kolmilapainen tuulimylly ja kahvilaterassin katossa on yli sadan neliön kokoinen, läpinäkyvä aurinkosähkölaite. Myös polttoainemittareiden yläpuolelle on toteutettu vajaan 50 neliön aurinkolämpökeräimistö.
Uusiutuva energia kattaa lähes 100 prosenttia keskuksen energiatarpeesta, josta noin 90 prosenttia tulee järvilämmöstä. Keskimaan energiainsinööri Markku Ruohonen kertoo, että ilmiö perustuu lämpötilojen vaihteluun. Veden lämpötila vaihtelee vuodenajoittain vain noin 20 astetta, mutta ilman lämpötilan ääripäät ovat 65 asteen päässä toisistaan. Lämmönerottimessa 3 – 4 asteenkin lämpöerot pystytään hyödyntämään. Kaikkiaan järvilämpöputkistoa makaa Keiteleen pohjassa noin 7,5 kilometriä 150 metrin säteellä. Kovimmilla pakkasilla joudutaan kuitenkin lämmönsäätely takaamaan kaukolämmöllä. Tosin tämäkin on tuotettu vihreästi, haketta hyödyntämällä.
Ruohosen mukaan kohteen LVIS-perustekniset ratkaisut suunniteltiin normaalien hyviksi todettujen ratkaisujen pohjalta, kuten lattialämmitys sekä lämmön talteenottojärjestelmät. Energiatekniset ratkaisut sulautettiin talon normaaleihin rakenteisiin.
Uusiutuvat energiat -hankkeen liittyessä projektiin pyrittiin sen tarpeet huomioimaan mahdollisuuksien mukaan, Vähäniitty sanoo. Osa tarpeista pystyttiinkin toteuttamaan täysin vaatimusten mukaisesti, mutta osassa jouduttiin tinkimään, koska UE-hanke tuli mukaan siinä vaiheessa, kun määrättyjä suunnitteluratkaisuja oltiin jo sitovasti tehty.
Myös yleisö on ollut hyvin kiinnostunut ABC:n energiaratkaisuista ja palvelukeskukseen onkin perustettu infopiste, jonka monitoreista asiakaskunnalle kerrotaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävistä menetelmistä ja laitteista. Myös yliopistolla monitoroidaan pilottikohteen energiaa. Sen tuotantoa ja käyttöä seurataan parhaimmillaan minuutin tarkkuudella ja tietoa tallennetaan tutkijoiden ja opinnäytetöiden käyttöön.