Åbo Akademin uudet opintotilat

Åbo Jern Manufaktur Bolag, Turun Rautateollisuus aloitti toimintansa kaupungin historiallisessa keskustassa Aurajokirannassa 1850-luvulla. Korttelin vanhimmat rakennukset ovat peräisin siltä ajalta, nuorimmat 1930-luvulta. Metalli muotoutui rautatehtaassa toistasataa vuotta erilaisiksi tuotteiksi. Teollisuustoiminnan loputtua kortteli oli Turun kaupungin omistuksessa 30 vuotta ja kiinteistöissä oli vuokralaisina pääasiassa erilaisia pienyrityksiä.

Åbo Akademin kiinteistöjä hallinnoiva Stiftelsen för Åbo Akademi osti korttelin kolme vuotta sitten. Sen sijainti on mainio, tuomiokirkon läheisyydessä ja lähietäisyydellä Åbo Akademin muista rakennuksista. Haasteellisuutta hankkeesta ei puuttunut. Rakennukset olivat huonokuntoisia tai erittäin huonokuntoisia. Omat rajoituksensa asetti se, että ne kaikki ovat suojeltuja, kolme vanhinta rakennuslain voimalla ja muista oli kaavan perusteella säilytettävä julkisivut.

Lopputulosta on kiitetty varauksetta ja säätiötä Turun kaupunkikuvan ja teollisen historian kannalta merkittävästä kulttuuriteosta.

Kahdeksan kuukautta kestäneiden maanrakennus- ja perustustöiden ensimmäisen vaiheen jälkeen rakentamaan päästiin tammikuussa vuonna 2002. Koko kortteli luovutettiin tilaajalle viime vuonna joulukuun puolivälissä.

Kiinteistöpäällikkö Carl-Johan Berlin Åbo Akademin säätiöstä esittelee tiloja erittäin tyytyväisenä. Hajasijoitettuna olleella tiedekunnalla on nyt käytössään yli 16 000 neliön toimivat, arkkitehtonisesti ainutlaatuiset tilat. Peruskorjattua tilaa on noin 10 000 neliötä ja uudisrakennusten pinta-ala on noin 6 000 neliötä.

Vuonna 1997 järjestetyssä kutsukilpailussa valittiin Arkkitehtitoimisto Sigge Oy arkkitehtisuunnittelijaksi. Arkenin suunnitteluun osallistui toimiston miltei koko 27-henkinen henkilökunta. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Pekka Mäki ja projektiarkkitehtina oli rakennusarkkitehti Eija Rasimus.

NCC Rakennus Oy hoiti pääurakoitsijana koko korttelin peruskorjauksen ja uudisrakentamisen lukuun ottamatta hirsitaloa, jonka peruskorjauksen urakoi Metsämäen Rakennus Oy.

Pääsuunnittelijan mielestä Arkenia voisi hyvin kutsua akateemiseksi tehtaaksi, niin tehdasmaisia monet ratkaisut ovat.

‑ Kortteli oli ehdolla vuoden rakennushankkeeksikin, mutta Kamppi ajoi ohi, hän kertoo.

Korttelin sydän on Masuuni

Kortteli rajautuu Piispankatuun, Tehtaankatuun, Jokikatuun ja Kasarmikatuun. Valtaväylä on Piispankatu, sisäänkäynti on Tehtaankadulta. Laajaa, kivettyä pihaa reunustavien vanhojen rakennusten väleihin jää kujia ja pikkupihoja. Ensimmäiseksi katse kiintyy jyhkeistä tehdasrakennuksista poikkeavaan keltaiseen puutaloon. Se on rakennettu 1850-luvulla, palveli aikanaan tehtaan konttorirakennuksena ja on nyt muuntunut tutkijoiden taloksi.

‑ Ei sitä katsellessaan mitenkään uskoisi, kuinka huonossa kunnossa se oli. Talo pelastettiin todella viime tipassa, Carl-Johan Berlin sanoo.

Projektin kokonaishinta on 32 miljoonaa euroa. Suojellun hirsitalonkin peruskorjaukseen upposi niin paljon, että siinä on taatusti alueen kalleimmat neliöt. Talo oli painunut yli puoli metriä ja painuneet olivat kaikki muutkin korttelin rakennukset. Tunkkien varaan alimpien hirsikertojen vaihtamisen ajaksi nostettu puutalo oikaistiin, muut rakennukset jätettiin niille sijoilleen, vain lattioita oikaistiin. Lisää rakennukset eivät painu, sillä koko kortteli on paalutettu uudelleen ja rakennusten alla on uusi pohjalaatta.

Arkenin pääsisäänkäynti on Masuuniksi nimetyssä auditoriorakennuksessa. Berlin pitää erittäin onnistuneena suunnittelijan oivallusta sijoittaa uudisrakennus keskelle korttelia. Kuten masuuni on rautatehtaan sydän, se on nyt koko korttelin sydän. Korkeassa sisääntuloaulassa uusi ja vanha yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla. Pihan kiveys jatkuu sisälle, julkisivu on lasia, sisäseininä ovat viereisten yli satavuotiaiden rakennusten ulkoseinät ja keskellä olevan kuutiomaisen auditorion voi mieltää muistuttavan masuunia.