Viimeisimmät julkaisut

Fennian pääkonttori

Valopiha avarsi Fennian pääkonttorin

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia on asettunut Tekesin entisiin tiloihin Helsingin Länsi-Pasilassa. Peruskorjauksessa rakennus sai täyskorkean valopihan. Julkisivun klinkkerit vaihtuivat metallikomposiittiin ja silkkipainettuun lasiin.

Teksti: Antti J. Lagua Kuvat: Ari Korkala

Fennialle aukesi tilaisuus rakentaa itselleen uusi pääkonttori entisiin Tekesin tiloihin, kun Fennian entinen tila soveltui uudeksi Danske Bankin pääkonttoriksi. Fennialle muuttomatka ei ollut pitkä: entinen ja nykyinen pääkonttori ovat Länsi-Pasilassa.

– Vajaan kymmenen vuoden asumisen jälkeen on jatkuvasti kehittyvässä työn tekemisen kulttuurissa hyvä uudistaa omia toimintatapoja. Fennia omistaa nyt Tekesiltä vapautuneen talon, josta innovatiivisilla ideoilla saatiin erinomainen, nykyaikainen ja muuntojoustava ympäristö, Fennia-konsernin kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Timo Rantala kertoo.

– Muutto uuteen taloon mahdollisti samalla koko toimintakulttuurin muutoksen. Kasvanut etä- ja mobiilityö, teknologian hyödyntäminen, yhteisöllisyys ynnä muut työn muutokset pystyttiin nyt paremmin sovittamaan uuteen tätä varten rakennettuun ympäristöön. Pitää miettiä, miten me teemme työtä tulevaisuudessa ja sen mukaisesti rakentaa tilat tätä tukemaan, Rantala sanoo.

Purku rankaa myöten

Käytännössä rakennus purettiin kauttaaltaan rankaa myöten. Jäljelle jäivät sandwich-elementit ja pohjoisen lasijulkisivu. Muut julkisivut saivat uuden metallikomposiittipäällysteen ja siihen päälle silkkipainetun lasin. Aikaisemmin rakennus oli päällystetty viereisten rakennusten tavoin klinkkerillä.

Itäisellä julkisivulla sijainnut muutaman huoneen levyinen erkkeri purettiin pois.

– Julkisivun muuttamisella haluttiin nostaa talo nykyaikaisen näköiseksi ja erityisesti rikkoa Länsi-Pasilan toimistojen muodostamaa muuria vaakaikkunanauhoineen. Keski-Pasilan rakentuessa saadaan tällä tavoin muurin rakennukset integroitumaan paremmin tulevaan kaupunkimaisempaan miljööseen, Timo Rantala kertoo.

Kohteen rakennusurakasta vastanneen Fira Oy:n työpäällikkö Jyrki Sivén mainitsee erityispiirteenä kiireisen aikataulun.

Hän antaakin tunnustusta kaikille osapuolille, sillä rakennustyömaalla päästiin töihin edellisen vuokralaisen muutettua pois kesällä 2016. Valmista tuli vajaassa yhdeksässä kuukaudessa.

– Töille oli leimallista myös se, että tontti oli kaupunkirakentamisen tavoin ahdas. Meillä olikin erillinen yritys logistiikkaa hoitamassa, jotta saimme kuljetukset sujumaan oikea-aikaisesti, Sivén sanoo.

Rakennustöissä kohteessa ennemminkin poistettiin märkätiloja kuin rakennettiin uusia. Pohjakerroksessa sijainnut uima-allas sekä ylimmässä kerroksessa sijainnut saunaosasto poistettiin. Yksi uusi sosiaalitila märkätiloineen rakennettiin kellarikerrokseen. Kaikkiaan rakennuksessa on nyt seitsemän suihkullista tilaa, jotka palvelevat erityisesti työmatkapyöräilijöitä.

Talotekniikkajärjestelmän toimittajaksi valittiin Are Oy; järjestelmän valinnassa korostuivat sisäolosuhde-, muuntojousto- ja ympäristötavoitteet.

Talotekniikkaurakoitsijana toimineen Are Oy:n talotekniikkapäällikkö Kai Kellokoski kertoo, että rakennuksessa hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan vanhat talotekniikkakuilut. Hänen mukaansa niissä kuten käytävien alakattoasennuksissa oli tilapulaa.

Avaraa ja selkeää

Pääsuunnittelija Niklas Sucksdorff arkkitehtitoimisto L Arkkitehdit Oy:stä kertoo, että Fennian pääkonttorin peruskorjauksessa suunnittelun kantava ajatus oli sisääntulon avartaminen. Aikaisemmin aula oli matala, ja siitä lähtevä liikenne oli vaikeasti hahmotettavissa.

– Ajatuksena oli luoda sellainen iso tila, joka avautuu aulatilaan. Nyt hahmotettavuus on parempi, kun kokonaisuus näkyy heti, Sucksdorff sanoo.

Sisäänkäynnissä huomio kiinnittyy rakennuksen ulkopuolisiin puupintoihin. Sisällä katseen vangitsee vastaanottotiskin yläpuolelle pingotettu valaiseva barrisol-sisäkatto.

Vastaanottotiskin takana aukeaa rakennuksen sydän, joka avautuu korkeaksi valopihaksi. Muutos vanhasta Tekesin toimitalosta onkin melkoinen, sillä aulan taakse on rakennettu rakennuksen korkuinen eli 32 metriä korkea valopiha. Vastaanotosta vievät portaat alas valopihan pohjalle, jota voidaan käyttää erilaisiin tapahtumiin. Myös henkilöstöravintola sijaitsee valopihalla.

Alakertaan vievällä portaalla on kulkuyhteyden lisäksi myös toinen funktio: istuskelupaikkana toimiva portaikon osa on puupäällysteinen. Tätä osaa pehmentämään tulee myös tyynyjä.

Auditorioiden akustoivat puureliefit

Henkilöstöravintolan itäsivulla on looseja, joita voidaan käyttää niin ruokailuun kuin ad hoc -palavereihin. Kunkin loosin seinämät on verhoiltu erivärisillä mutta saman murretun väriskaalan kankailla.

Rakennuksen vanhan nousevan auditorion muoto on säilytetty, mutta lisäksi on rakennettu toinen tasalattiainen auditorio. Auditorioiden seinämateriaaliksi valitut taiteilija Ilona Ristan puureliefit tuovat tiloihin myös akustisen vaimennuksen. Pinnat ovat koivua, ja ne on myös valaistu.

Yleisten tilojen sisustussuunnittelijana toimi Kaisa Blomstedt apunaan Katja Lampinen. Blomstedt kertoo, että suunnittelu lähtökohtana olivat talossa töissä olevat ihmiset. Heihin panostetaan, jotta he viihtyisivät; synnytettiin kodikas miljöö, jossa on kiva käydä töissä.

Suomalainen luonto ohjasi suunnittelua

Rakennuksessa on runsaasti neuvotteluhuoneita. Valopihan äärellä sijaitsevat neuvotteluhuoneet on sisustettu toisistaan poikkeavasti. Muun muassa huoneiden lattiamateriaalien värit poikkeavat toisistaan. Blomstedt sanoo, että liukuvärjättyjen kokolattiamattojen värimaailma on haettu suomalaisesta luonnosta.

Suomalaisuus näkyy tiloissa muutenkin. Blomstedtin mukaan aulan lattialaatasta lähtevällä harmaanvihertävällä sävyllä haluttiin tehdä lämpimänhenkinen suomainen miljöö.

Pohjakerroksen auditorion katolla sijaitsee lounge-tyyppinen rentoutumistila, jossa on nojatuoleja ja kahvipiste. Tilan matto muistuttaa pilvitaivasta. Tila on tarkoitettu vain Fennian vieraille.

Avotoimistoa

Rakennuksen toimistotilat on rakennettu niin, että ne voidaan tarvittaessa erottaa monen käyttäjän tiloiksi, vaikka nyt lähes koko rakennus tulee Fennian käyttöön. Tiloissa on runsaasti avotilatoimistoa, eikä kaikilla työntekijöillä ole nimettyä työpistettä.

Seitsemäs kerros on johdon kerros. Sielläkin on avotilatoimistoa. Lisäksi kerroksessa on myös hallituksen neuvotteluhuone, jonka pöydän viiluväri toistaa maton tummempia kuvioita. Pöydän yläpuolen valaisin koostuu katosta roikkuvista akryylituubeista, joista osa on mikrofoneja videoneuvotteluja varten.

Toimistokerroksiin tulee runsaasti valoa valopihan ikkunoiden kautta, sillä sisäpihan ikkunoita on peruskorjauksen yhteydessä suurennettu reilusti. Toimistokerroksissa on myös taukokeittiöt.

Rakennuksen viides, kuudes ja seitsemäs kerros yhdistyvät toisiinsa näyttävän kierreportaan avulla. Se korvaa aikaisemman teräsportaan. Pohjoisjulkisivua myötäilevä ja kolme ylintä kerrosta avaava porras pujotettiin sisälle itäjulkisivun kautta. Rakennuttajakonsultti Harri Storås luonnehtii asennusta senttipeliksi, mutta näin vältyttiin tekemästä kattoon reikää portaan asennusta varten. Myös rakennuksen viidennen kerroksen neljänteen sitova suora porras vaihdettiin.

Fennian toimitalon peruskorjaus, Helsinki
Rakennuttaja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
Tilavuus: 90 500 kuutiota
Kokonaisala: 22 100 neliötä
Rakennuskustannukset: 23 miljoonaa euroa
Arkkitehti: L Arkkitehdit Oy
Sisustusarkkitehti: Studio Kaisa B Oy
KVR-urakointi: Fira Oy
Purku-urakointi: Puramex Oy

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail