Viimeisimmät julkaisut

Espoon keskuspaloasema

Paloaseman peruskorjaus oli kolmen työmaan hybridi

Espoon Sepänkylässä sijaitseva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen keskuspaloasema on rakennettu käytännössä uudestaan. Vanhasta paloasemasta käytettiin runko ja asemaa laajennettiin kahdella uudella siipirakennuksella.

Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Mikael Lindén

_53a0678Espoon keskuspaloasema toimii myös Länsi-Uudenmaan kymmenkunnan vakinaisen paloaseman ja noin 40 sopimuspalokunnan yhteisenä keskuksena.

Keskuspaloaseman toiseen uuteen siipirakennukseen rakennetut kalustokorjaamo- ja viesti-asennustilat palvelevat koko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen viestilaiteasennuksia ja palokaluston korjauksia. Autotekniikkaan liittyvät huollot tehdään maahantuojien huolloissa. Korjaamohalli on varustettu 33 tonnin saksinosturilla, joka riittää autoista painavimmalle, nostolava-autolle.

Korjaamosiivestä on käynti paloaseman isoon autohalliin, jossa on 16 autopaikkaa.Toisessa laidassa olevien ambulanssipaikkojen takana on ambulanssien varustevarasto, josta autot saavat täydennyksiä. Toisessa laidassa on paikka palomestarin johtoautolle ja välissä on tilaa paloautoille.

Hallissa on pakokaasujen talteenottojärjestelmä. Pienempien autojen pakoputkeen kiinnitetään imu, ja isommat autot peruuttavat hallin kattoon asennetun pakokaasukiskon kohdalle, johon auton ohjaamon yläosaan asennettu pakoputki osuu.

Hallissa olevien autojen paineilmajärjestelmät ovat jatkuvasti lähtövalmiina, sillä ne on kytketty 10 barin paineen ylläpitojärjestelmään. Näin voidaan voittaa lähtötilanteessa kallisarvoisia sekunteja, kun paloautot voivat lähteä välittömästi ilman paineiden latautumisen odottamista.

Rakennus tuli peruskorjausikään

Espoon kaupungin tilapalvelut-liikelaitoksen hankepäällikkö Stefan Lindholm sanoo, että vuonna 1968 valmistunut paloasema oli tullut ikään, jossa tarvittiin perusteellinen korjaus. Lähes puolen vuosisadan aikana ei korjauksia ollut juuri tehty, ja lisäksi pelastustoimi on muuttunut kovasti tuona aikana. Asemalle on tullut myös paljon lisää henkilökuntaa, joka sai uudistuksessa hyvät tilat.

Rinteeseen rakennettu paloasema on rungoltaan varsin syvä. Rakennuksen keskiosassa ei olekaan ulospäin suuntautuvia ikkunoita eikä myöskään rakennuksen rinteen puolimmaisella seinällä. Ensimmäisen kerroksen keskiosassa on erilaisia pesu- ja huoltotiloja sekä muun muassa kuntosali ja simulaatiokoulutushuone.

_53a0512Omalla simulaatiokoulutushuoneella päästään palomestari Clas Tallbergin mukaan siihen, että erityisesti ensihoitotoimintaa voidaan harjoitella omissa tiloissa. Aiemmin harjoituksiin on pitänyt erikseen lähteä Arcadan tiloihin Helsinkiin.

Rakennuksen 28,5 metriä korkeata tornia käytetään letkujen kuivatukseen. Palomiestaustainen Lindholm sanoo, että torni on edelleen käypä ratkaisu letkujen kuivatukseen, sillä paineilmakuivaus toimii huomattavasti hitaammin. Tornin vieressä sijaitsevalla letkupesukoneella voidaan pestä kerralla kuusi letkua.

Tornia voidaan käyttää myös harjoitteluun kerrostalotilanteiden varalta. Tornissa on kahdeksan parveketta. Peruskorjauksen yhteydessä rakennettua toista tornirakennetta käytetään pääosin laskeutumisharjoitteluun. Siltä on myös käynti rakennuksen katolle.

Led-valaistuksen pilottikohde Espoossa

Paloaseman valaistus on toteutettu kauttaaltaan led-tekniikalla. Lindholmin mukaan kyseessä on Espoon pilottikohde, jolla halutaan testata muun muassa ledien kestävyyttä. Myös julkisivun valaistuksessa on käytettyjä ledejä.

Rakennukseen on asennettu runsaasti antureita, jotka tunnistavat liikkeen ja sytyttävät ja sammuttavat valoja vastaavasti. Valaistuksen ja lukituksen ohjaukseen käytetään standardoitua KNX-järjestelmää.

_53a0349Paloaseman toisen uuden siipirakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee ruokala, joka toimii arkisin. Ruokala jatkuu kaksikerroksisena näyttelytilana. Tässä lasiseinin erotetussa tilassa on esillä Espoon palolaitoksen ensimmäinen paloauto vuodelta 1960 sekä muuta vanhaa palokalustoa.

Siipirakennuksen toiseen kerrokseen on rakennettu monitilatoimistoa 50:lle hallintohenkilöstöön kuuluvalle. Asemalla on lisäksi kulloinkin 15 – 20 palomiestä, jotka tekevät 4-vuorotyötä. Monitilatoimiston reunoilla on useita vetäytymishuoneita.

Toisessa kerroksessa on myös paloaseman operaatiohuone ja tilannehuone. Molemmissa on asennuslattia, joka helpottaa kalustamista erilaisia tilanteita varten.

Vanhan paloaseman ulospäin näkyvää hahmoa ja kokonaisilmettä on pyritty säilyttämään, mutta sisäpuolelle on tehty runsaasti lisää uutta ilmanvaihto- ja muuta tekniikkaa. Sisäpuolella on myös toisen kerroksen toimisto- ja miehistötiloihin puhkaistu ikkunat, joista näkee viereiseen kahden kerroksen korkuiseen autohalliin.

Toisessa kerroksessa sijaitsevat myös palomiesten ja ensihoitajien valmiustilat. Kussakin huoneessa on kaksi vuodetta. Tarvittaessa hälytys välittyy kaiuttimen ja syttyvän valon kautta.

Hälytystilanteessa on päästävä nopeasti autohalliin, jonne on kaksi liukutankoa.

_53a9124Vanhasta paloasemasta on säästetty myös toinen autohalliin johtava liukumäki.

Apua 3D-mallinnuksesta

Paloaseman keskiosa oli uudistuksessa riisuttu betonipinnoiksi, mikä näkyy monin paikoin uudelleenmaalattuna, mutta maalauksesta erottuu edelleen vanha betonilaudoitus.

Saneerauksessa rakennettiin uudestaan myös vesikatto. Toisen kerroksen alakatoissa on akustiikkalevyä, joka absorboi äänikuorman.

Rakennuksen pääurakasta vastanneen PEABin työpäällikön Heikki Korpelan mukaan kyseessä oli hybridihanke, jossa oli oikeastaan kolme työmaata. Töiden aikana uudistettiin vanha keskiosa ja rakennettiin kaksi uutta siipirakennusta. Rakennustöissä hyödynnettiin 3D-mallinnusta.

Kaksi uutta siipirakennusta on sidottu vanhaan paikallamuurattuun tiiliarkkitehtuuriin. Korjaamo-osan ulkopinta on valkotiiltä ja peltikasettia, ja toisen siiven ulkopinta on kauttaaltaan valkotiiltä.

Kohteen rakennesuunnittelija oli Insinööritoimisto Pontek Oy. Yrityksen toimitusjohtaja Pertti Määttä kertoo, että 3D-mallinnusta käytettiin teräsrakenteiden mallinnuksessa. Myös uusi puoli mallinnettiin suurelta osin. Muu suunnittelu tehtiin cad-ohjelmistolla.

Teräsvahvisteet talotekniikan uusille reiteille

– Mallinsimme rakenteet, joita talotekniikka voi hyödyntää. Vanhassa rakennuksessa oli paljon matalia tiloja. Sen paikallavalurungossa oli paljon kantavia seiniä, joiden läpi piti tehdä reittejä talotekniikalle. Näihin kohtiin suunniteltiin teräsvahvisteet, Määttä sanoo.

Matalat tilat sijoittuivat erityisesti yläkertaan. Alakerran autohallin siporex-harkoista tehty yläpohja korvattiin kertopuu-elementillä sekundäärirakenteena.

_53a0424Ruokalasiiven uudisosassa on käytetty deltapalkkirakennetta ja ulkoseinissä kantavaa sisäkuorielementtiä. Toisen puolen uudisosassa eli korjaamosiivessä on käytetty teräsbetonielementtejä. Välipohja ja yläpohja ovat ontelolaattaa.

Korjaamoon tulleen saksinosturin perustus ei ollut Määtän mukaan ihan tavallinen, sillä niin suuria nostureita ei kovin paljon ole. Oman lisänsä suunnitteluun toivat Määtän mukaan myös letkunpesutilan ratkaisut vedenpoistoineen ja seinien suojauksineen.

IT:n hukkalämpö letkunkuivaukseen

Nykyvaatimukset täyttävän ilmanvaihdon sijoittaminen vanhoihin rakenteisiin oli Wise Group Finland Oy:n LVI-suunnittelijan Joel Skrökkin mukaan haastavaa: tilat olivat ahtaat ja kerroskorkeudet matalia. Suunnittelussa oli apua 3D-mallinnuksesta. Myös vanhan talon laserkeilauksesta oli hyötyä.

_53a0378– Teimme paljon uusia reikiä vanhoihin seiniin ja jouduimme miettimään uusia tekniikkareittejä. Autohallin puolelle teimme IV-kanavareitin uusittuun kattorakenteeseen, Skrökki sanoo.

Paloasemalla on myös kahden eri paineen paineilmajärjestelmät, joista toisesta 300 baarin järjestelmästä saadaan hengityspaineilma palomiesten savusukelluslaitteisiin ja toisesta 10 baarin järjestelmästä paineilmaa korjaamoa ja muita tarpeita varten.

Majoitus- ja toimistotiloihin rakennettiin koneellisen ilmanvaihdon lisäksi myös jäähdytysjärjestelmä. Vanha ilmanvaihto oli ollut osin koneellinen ja osin painovoimainen.

Paloaseman tilannehuoneen IT-konehuoneen hukkalämpö käytetään letkutornissa letkujen kuivaukseen. Tornissa on lauhdutin, jonne IT:n synnyttämä lämpö johdetaan.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail