Viimeisimmät julkaisut

Espoon keskuskeittiö

Espoon päiväkotiruoka valmistuu Kilon keittiössä

Espoon Kiloon on valmistunut Espoo Catering Oy:lle suuri keskuskeittiö, jossa valmistetaan jatkossa lähes kaikki Espoon kaupungin päiväkodeissa tarjottava ruoka.

Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén

Uuden keittiön tontti varattiin Espoon Kilosta jo vuosia sitten keskeisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Näin saadaan kuljetuskustannukset optimoitua ja minimoitua.

Kilon keskuskeittiöRakennettavan tontin maaperä oli pehmeä, joten rakennuksen pohja jouduttiin paaluttamaan, ja osin rakennuspohjassa jouduttiin liian lyhyiden teräsbetoni- ja porapaalujen korvaamiseksi perustamaan rakennus louhitun kallion varaan. Rakennuksessa on tuulettuva alapohja.

– Tontin liikennealueilla ja talotekniikan ulkopuolen johtoreiteillä vakautettiin maaperää stabiloimalla ja massanvaihdoilla, kohteen rakennuttajakonsulttina toiminut projektipäällikkö Rauli Nurminen Valvontakonsultit Oy:stä kertoo.

Kiinteistön päälämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö. Sen lisäksi rakennettiin 15 lämpökaivon maalämpöjärjestelmä. Koneiden ja laitteiden hukkalämmön talteenotolla on merkittävä osuus energian säästämisessä ja lämmityksen täydentäjinä talvikuukausina.

Keskuskeittiö on normaali betonielementtirakenteinen, pilari-, palkkilaattajärjestelmänä toteutettu rakennus. Jäykistävät rakenneosat on tehty elementti- ja paikallavalutekniikalla. Rakennukseen on toteutettu mittavat talotekniikka-, valmistus-, pesu- ja pakkauslaitteisto- järjestelmät.

Suunnittelu prosessin ehdoilla

– Rakennus on suunniteltu tuotantoprosessin ehdoilla. Prosessi piti miettiä myös tulevaisuutta varten, koska asiakasmäärä kasvaa koko ajan Espoossa. Suunnittelu pyrittiin tekemään niin, että tilat ja toiminnot ovat mahdollisimman helposti muunneltavissa tulevaisuudessakin, projektisuunnittelija Helena Tolvanen Espoo Catering Oy:stä kertoo.

Kilon keskuskeittiöEnsimmäisessä kerroksessa on varsinaista ruoan tuotantotilaa noin 2600 neliötä.

– Keittiösuunnittelu tässä isossa tuotantokeittiössä on prosessisuunnittelua, mutta ennen kaikkea tila on myös työympäristö, joten toimivuus, viihtyvyys ja ergonomia ovat etusijalla, toteaa keittiösuunnittelusta vastannut johtava keittiösuunnittelija Rita Pulli Suurkeittiö-insinööritoimisto RP Oy:stä.

Vedet, paineilmat ja sähköt otetaan tuotantolaitteistoille yläkautta, mikä antaa enemmän joustoa laitteiden sijoittelulle ja helpottaa lattiapinnan puhtaanapitoa.

– Alkusyksystä keittiössä tehtiin noin 3000 ruoka-annosta päivässä, kun laitosta ajetaan vielä sisään. Vuodenvaihteessa täällä tehdään suunnitelmien mukaan noin 11 000 ruoka-annosta päivässä. Tuotantokapasiteetti on mahdollista vähintään tuplata tulevaisuudessa, Tolvanen sanoo.

Keskuskeittiössä tehdään jatkossa lähes kaikkien Espoon päiväkotien ruoat kaikille niille palvelukeittiöille, jotka aikaisemminkin saivat ruoan valmiina. Nyt ruoat vain lähtevät yhdestä paikasta, kun ne ennen tehtiin eri koulujen keittiöissä. Keskuskeittiössä tulee vuodenvaihteessa olemaan noin 20 tuotantotyöntekijää

Kaikkiaan rakennuksessa työskentelee kuutisenkymmentä henkeä. Toisessa kerroksessa on Espoo Cateringin hallinnon tiloja ja henkilökunnan taukotila, johon tulee ruokatarjoilu alakerran tuotannosta.

Tuotantotilassa valmistetaan pataruokia seitsemässä 300 litran ja neljässä 200 litran jääpankkijäähdytteisessä padassa sekä uuniruokia  suurissa yhdistelmäuuneissa. Uuniruoat siirretään heti valmistumisen jälkeenpaistovaunuilla pikajäähdytystunneleihin, jossa ne jäähtyvät säilytyslämpötilaan puolessatoista tunnissa.

Vajaa neljäsosa annoksista on erilaisia erikoisruokavalioannoksia, jotka valmistetaan muusta valmistuksesta erillään olevassa valmistuspisteessä.

Rakennuksessa on myös suuret astioiden ja ruoanvalmistusvälineiden pesukoneet sekä valmiin ruoan säilytys- ja lähettämötilat.

– Talotekniikan ja suuren keittiölaitemäärän tekniikan kohtaaminen ja toimintakuntoon saaminen on ollut vaativaa. Myös keittiölaitteiden viemäröinti ja laitteiden tarkennus paikoilleen on ollut suhteellisen hankalaa, kertoo Espoon kaupungin tilapalveluiden hankepäällikkö Risto Suonio.

Putkiurakoinnista vastanneen Suomen Talotekniikka Oy:n Aleksi Stenroosin mukaan hanke oli miellyttävä putkiurakoitsijalle isoine laitekokonaisuuksineen.

– Ei monimutkaisesta kokonaisuudesta ihan kivuttomasti selvitty, mutta saatiin maaliin kuitenkin määräajan puitteissa, Stenroos sanoo.

Laajojen ja samalla vesieristeinä toimivien akryylibetonilattioiden tekeminen tuotantotiloihin oli sekin vaativa työvaihe. Lattioihin on merkitty kolmella eri tunnusvärillä erilaiset hygieniavyöhykkeet, joilla on omat hygieniavaatimuksensa.

Mittava talotekniikka

Suuri keskuskeittiö höyryineen ja jäähdytyksineen vaatii talotekniikalta paljon. Talotekniikka haukkaa yli neljäsosan rakennuksen kokonaispinta-alasta.

Laitoksen hygieniavaatimukset olivat myös varsin korkeat, mikä asetti ilmanvaihtokoneillekin kovat vaatimukset: niiden pitää kestää myös pesua.

– Keittiötiloissa olevat pesevät katot tuottavat paljon lisätekniikkaa kattojenpesuputkistoineen ja huuvineen. Pesuautomatiikkaa pitää alakatot puhtaina, pesu tapahtuu käyttöaikojen ulkopuolella, kertoo LVI-suunnittelusta vastannut Mika Katajala Insinööri Studio Oy:stä.

Pääosa talotekniikasta sijaitsee toisen kerroksen 1400 neliön laajuisessa tekniikkatilassa. Lisäksi tuotantokerroksessa eli ensimmäisessä kerroksessa on noin 100 neliötä talotekniikkatilaa.

– Sellaiset tilat ovat aina vaativia, joissa lämpötilat ovat alhaisia, kuten osassa tämänkin kohteen tiloista. Kaikki ympäröivät tilat ovat kosteampia ja kosteuden hallinta on hankalaa, kun ollaan lähellä nollalämpötiloja, varsinkin kesäaikana. Ilmavirrat ja vuotovirrat pitää hallita tosi tarkasti, jotta kosteus ei pääse kylmätiloihin, Katajala sanoo.

– Lähtökohtana oli pitää laitteistot mahdollisimman yksinkertaisina ja lämmönsiirtimiin pitkälti perustuvina. Kohteessa ei ole mitään ylimääräisiä lämpöpumppuja, koska laitos on jo muutenkin monimutkainen. Sen käyttö on hankalaa, jos tehdään liian monimutkaisia ratkaisuja. Tavoitteena oli mahdollisimman tehokas ja yksinkertainen laitteisto taloteknisesti, Katajala toteaa.

Maalämpö ja lauhdelämpö suuressa roolissa

Suunnittelun lähtötilanteessa kohteen lämmitysenergian vuosikulutukseksi arvioitiin yhteensä noin 1100 megawattituntia.

Lisäksi sisäisistä lämpökuormista saadaan hyödyksi suoraan noin 300 megawattituntia vuodessa. Tarvittavasta lisälämmityksestä saadaan maalämpöjärjestelmällä kerättyä vähän yli puolet. Ruoan jäähdytyksestä arvioidaan saatavan kylmälaitteiden lauhdelämmön talteenotossa noin 400 megawattituntia.

Jääpankkien ja kylmiöiden kylmälaitteiden tuottama lämmitysenergia on hyödynnettävissä kohteisiin, joissa voidaan käyttää matalalämpöistä nestettä esilämmityksessä. Tällaisia kohteita ovat muun muassa lämpimän käyttöveden esilämmitys sekä ilmastointikoneiden lämmityspatterit.

– Maalämpöliuosta käytetään jäähdytykseen ilmastointikoneiden ja erillisjäähdytyslaitteiden yhteydessä suoraan lämmönsiirrolla ilman lämpöpumpputoimintoa. Maalämpöliuos lämpenee ennen maalämpöpumppuun tulemista, mika nostaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. Näin saadaan tavallaan tuplahyöty ja saadaan katettua suurin osa tuotantotilojen ilmastoinnin jäähdytyksen tarvitsemasta energiasta, Katajala kertoo.

Talven pakkaspiikkejä ja lämpimän käyttöveden lämmitystä varten on varauduttu käyttämään vielä noin 90 megawattituntia kaukolämpöenergiaa. Laitoksen toiminta on turvattu myös sähkökatkojen varalta. Pihalla on kaksi varavoimayksikköä konteissa sähköntuotantoa turvaamassa.

– Hankkeen rakentamisen budjetti oli 17,8 miljoonaa euroa, ja tässä vaiheessa uskallan sanoa, että tämä budjetti alittuu. Loppusumma jää alle 15 miljoonan euron. Myös alkuperäinen 3,5 miljoonan euron keittiölaiteinvestoinnin budjetti alitetaan selvästi. Se jää reiluun kahteen miljoonaan euroon. Ajankohta oli suotuisa kilpailuttamisen kannalta ja saimme hyvät tarjoukset toteuttajilta, Kiinteistö Oy Espoon keskuskeittiön toimitusjohtaja Kim Jarner sanoo.

Espoon keskuskeittiö
Tilavuus: 20 000 kuutiota
Pinta-ala: 4850 neliötä
Kustannus: 15 miljoonaa euroa
Rakennuttaja: Espoon kaupungin tilapalvelut
Rakennuttajakonsultti: Rakennuttajatoimisto
Valvontakonsultit Oy
Arkkitehti: Siren Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: Pöyry Finland Oy
LVI-suunnittelu: Insinööri Studio Oy
Sähkö- ja turvasuunnittelu: Kouvolan JH-Suunnittelu Oy
Rakennusurakoitsija: YIT Rakennus Oy
LVI-suunnittelu: Insinööri Studio Oy
LV-urakoitsija: Suomen Talotekniikka Oy
Arkkitehti: Siren Arkkitehdit Oy

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail