6/2012
PROJEKTIUUTISET
Haukilahden vesitorni
80
TEKSTI: ANT TI J. LAGUS
KUVAT: KARI ERKKILÄ , ILMAKUVA: SKYFOTO GROUP
HAUKILAHDEN VESITORNIN PERUSKORJAUS
Espoon
suurmaiseman
maamerkki
Vuonna 1968 valmistunut Haukilahden vesitorni on vuosikymmenten saatossa tullut
Espoon maamerkiksi, joka näkyy ylhäällä kalliolla olevan sijaintinsa ansiosta merelle
asti. Vesitornin huipulla sijaitsevan ravintolan lattiataso on noin 70 metrin korkeudella
merenpinnasta. Peruskorjauksessa torni palautettiin alkuperäiseen asuunsa.
H
aukilahden vesitorni poikke-
aa monista muista suomalai-
sista vesitorneista siinä, ettei
se ole elementtirakenteinen vaan pai-
kalla valettu. Vesitornin lentävää lau-
tasta muistuttava säiliöosa on nostettu
paikalleen noin 40 metrin korkeuteen
kuuden hydraulisen nostimen avulla.
Säiliö on betonisen keskitornin ja kuu-
den pylvään varassa.
Vesi on vesitiiviin betonirakenteen
sisäpuolella eikä suuressa muovisäkis-
sä kuten monissa muissa vesitorneissa.
Saneerauksen yhteydessä myös säiliön
vesieristeet uusittiin, sanoo HSY Ve-
den Kaukokäyttö- ja automaatioyksi-
kön päällikkö
Petteri Jokinen
.
Vesitornia tarvitaan edelleen vesi-
huoltoon, vaikka monin paikoin vesi-
torneista on luovuttu, kun pumppaus-
ta ohjaavat taajuusmuuttajat ovat ke-
hittyneet. Jokisen mukaan vesitornin
avulla tasataan paineiskuja ja kulutus-
huippuja. Vesisäiliö pumpataan yöllä
täyteen, jolloin se on valmiina aamun
ja iltapäivän sekä illan kulutushuippu-
ja varten.
Sään armoilla olo
näkyi kuntotarkastuksessa
Espoon kaupungin Tilakeskuksen
rakennuttaja-arkkitehti
Juha Hovinen
muistuttaa, että vesitornia katsotaan
useammin kaukaa kuin läheltä. Se
onkin Espoon suurmaisemassa näky-
vä maamerkki. Melkein meren rannal-
la sijaitsevaan betonimonoliittiin koh-
distuvat sään rasitukset ovat varsin voi-
makkaita, mikä näkyi pintavaurioina.
Ruostunut teräs on puhdistettu ja sii-
hen päälle on laitettu uusi laastipinta.
Yli 40-vuotiaan tornin kuntotarkis-
tuksessa havaittiin, että tornin huipul-
la oleva kalotti oli saanut niin pahoja
säävaurioita, että se oli parasta uusia
kokonaan. Tornin teräsbetonirakenteet
olivat varsin hyvässä kunnossa, mutta
betoniteräkset olivat ruostuneet monin
paikoin niin, että tornin pystyrakentei-
den pinnoitusta piti uusia.
Sen sijaan, että torni olisi ruisku-
betonoitu uudenoloiseksi, päädyttiin
paikkaukseen. Vanhassa tornissa nä-
kyy näin ajan kuluminen. Sitä paitsi
paikkaukset eivät erotu kauempaa kat-
sottuna. Torni onkin osa vakiintunutta
Haukilahden suurmaisemaa.
Täysin ajaton rakennus
Perusparannuksen pääsuunnitte-
lijana toimi vesitornin 1960-luvulla
suunnitelleen arkkitehti Erkko Virk-
kusen poika
Risto Virkkunen
Arkki-
tehtitoimisto Virkkunen & Co Oy:stä.
Virkkunen pitää työtä ainutkertaise-
na, sillä vastaavia yläilmoissa sijaitse-
via käytössä olevia tiloja ei Suomessa
juuri ole.
Vesitorni on mahdollisuuksien mu-
kaan palautettu mahdollisimman lä-
helle alkuperäistä 1960-luvun lopun
toteutustaan. Muun muassa kännyk-
käverkkojen antenneja ei enää ole
rakennuksen katolla. Virkkunen pi-
tää hyvänä ratkaisuna sitä, että kalot-
ti päätettiin rakentaa uudestaan. Yh-
tenä vaihtoehtona harkittiin myös ra-
vintolatason kattamista kattohuovalla,