Basic HTML Version
8
6/2011 PROJEKTIUUTISET
KYNÄ K ÄY KYL ÄSSÄ
Kehitys on tuonut tullessaan myös turvallisuu-
den osalle uudenlaisia haasteita, joissa ratkai-
sujen ja hyvien toiminteiden etsintä on yhteis-
tä alalla maailmanlaajuisesti. Perinteiset suo-
jaamisen keinot eivät palvele enää nykyaikais-
ta kaupankäyntiä ja sen oheen muodostuneita
uusia tarpeita. Uhkat ja näiden todennäköisyy-
det ovat hyvin erilaisia kuin mihin oltiin varau-
duttu maailmassa, joka ei ollut vielä avautunut
valtakuntien rajoja ylittäviin yrityskulttuureihin
ja yhtenäistyviin kansainvälisiin kaupan järjes-
telmiin. Huolimatta uusista olosuhteista ja kehi-
tyksen vaatimista suojaamisen ja turvallisuuden
ongelmallisista tarpeista, voidaan näihin löytää
ratkaisuja, jotka ovat sekä tehokkaita, taloudel-
lisia että myös parhaimmillaan lähes huomaa-
mattomia sekä henkilökunnalle että asiakkaille.
Kaupan alan muutokset viimeisinä vuosi-
kymmeninä ovat tuoneet kuluttajat uudenlaisen
asioinnin piiriin, niin kaupankäynnin paikkojen
kuin asiointien tapojen ja käyntimäärien suh-
teen. Kaupan yksiköt ovat suurentuneet mer-
kittävästi ja keskittyminen alueellisiin keskuk-
siin sekä liikenteen solmukohtiin on ollut vahva
suuntaus alalla. Nämä uudet suuret kaupan kes-
kittymät ovat olleet arkipäivää Yhdysvalloissa jo
kauan ja ilmiön rantautuminen on tapahtunut
Manner-Eurooppaan paljon Suomea aikaisem-
min. Samalla kun kaupanteon fyysisten paikko-
jen muodot ja laajuudet ovat muuttuneet, on
myös yhteiskunnallinen kehitys edennyt harp-
pauksin ja yleisen turvallisuustarpeiden osuus
kasvanut ja levinnyt vai-
kutuksiltaan merkittäväs-
ti. Kauppojen 24/7-aukiolo
tuo mukanaan valvonnan ja suojauksien vaati-
muksia, niin materiaalisten arvojen kuin hen-
gen ja terveyden turvaamisen vuoksi. Sähköi-
nen asiointi kaupoissa on yleistymässä – perin-
teisten kassalinjojen toteuttaminen tilavarauk-
sineen on saamassa uusia muotoja. Samalla
myös henkilökunnan määrät, työajat ja tehtä-
vät ovat muuttumassa ja toimintojen automa-
tisoinnit ohjaavat tätä kehitystä voimakkaasti.
Oman uuden piirteensä kaupan kulttuuriin
on tuonut sähköinen asioiminen sekä sosiaalisen
median mahdollistama tutustuminen kaupan
valikoimiin ja hankintojen tekeminen vaikkapa
suoraan kotoa käsin. Tuotteiden fyysinen esitte-
ly voi tapahtua erikseen rakennetuissa näytte-
lytiloissa. Maksuliikenteen ja tietojen turvaami-
nen, kuluttajansuoja sekä toimituksiin liittyvät
varmistukset ovat tämän kaupankäyntimuodon
keskeisiä turvallisuuskysymyksiä. Itse kauppa-
paikka voi siis supistua osoitteeksi internetissä.
Lähtökohtien määrittäminen
Toimivan ja turvallisen kauppapaikan kes-
keinen kysymys on toimintojen yleinen sovel-
tuvuus ja tehokas mitoittaminen joko olemas-
sa olevaan tai rakennettavaan ympäristöön ja
kiinteistöön. Tässä arvioinnissa ovat vahvas-
ti esillä alueen yleiset valmiudet vastaanottaa
uudet käyttäjä- ja asiakasmäärät sekä rahtilii-
kenteen, paikoituksen ja mm. kiinteistönhuol-
lon aluevaraukset. Kaavoituksen ja maankäy-
tön sekä infrastruktuurin ja mm. liikennesuun-
nittelun osoittamat puitteet tukitoiminnoille on
voitava arvioida myös turvallisuuden näkökul-
masta. Alueen aikaisempi käyttöhistoria sekä
kaavoituksen mahdollistama tulevaisuuden vi-
siointi määrittävät myös vahvasti käyttökelpoi-
suuksia – myös turvallisuuden osalta.
Turvallisuuden toteuttamisesta
Lähtökohtana turvallisuusmielessä onnistu-
neen kohteen toteuttamisessa on suojaamisen
tarpeiden myöntäminen ja näiden todennäköi-
syyden toteaminen. Paluuta menneeseen tur-
valliseen aikaan ei ole; jokainen rakennus ja
toiminto on nykyisin alttiina erilaisille uhkille.
Samoin kuin hyvin laaditun hankesuunnitelman
avulla voidaan täsmentää ja määrittää raken-
nushankkeen laadullista lopputulosta, sen kus-
tannuksia sekä toteutusaikaa, on turvallisuus-
tavoitteet aiheellista määrittää jo ennen varsi-
naiseen suunnitteluvaiheeseen ryhtymistä. Oi-
kea-aikainen tavoitteiden asettaminen on vält-
tämätöntä rakennushankkeen ja myös turvalli-
suuden toteuttamisen osalta. Huolellisesti teh-
dyt turvamääritykset toimivat suunnittelun läh-
tökohtina, eikä jo laadittuihin suunnitelmiin ole
tarpeellista tehdä laajamittaisia muutoksia. Täl-
lä toiminnalla säästetään sekä aikaa että rahaa,
ja samalla voidaan ohjata suunnitelmien sisäl-
töä ja varmistaa lopputuloksen – valmiiden ti-
lojen – laatu ja sopivuus käyttötarkoitukseensa.
Ennen suunnitteluun ryhtymistä on tarpeel-
lista tehdä kohteesta lähtökohtien selvitys, jos-
sa näkökulmana on turvallisuus. Tätä selvitys-
tä varten on olemassa valmiita toimintamalle-
ja, jotka helpottavat tätä selvitysvaihetta. Seu-
raavana tehtävänä on riskikartoituksen laatimi-
nen, jossa listattuihin uhkiin määritetään toden-
näköisyyskertoimet ja näin voidaan koota yh-
teen kohdetta koskevat riskit. Lähtökohtaselvi-
tyksen ja riskikartoituksen perusteella laaditaan
analyysi eli yhteenveto turvallisuustoimenpiteis-
tä, jotka parhaiten sopivat tähän kohteeseen ja
jotka eliminoivat kartoitetut riskit. Tässä suun-
nittelun ohjeessa kokonaisturvallisuus määrite-
tään toiminnan- ja tilasuunnittelun sekä raken-
teellisen ja teknisen suojauksen sekä teknisen
valvonnan ratkaisuista. On kuitenkin huomat-
tava, että merkittävimmässä asemassa turvalli-
suuden toteutumisessa on kohdetta käyttävän
TEKST I : ARKK I TEHT I ERKK I SAVOL A I NEN / I SS PROKO OY
Kauppakeskusten turvallisuus
– uudet haasteet
Tietoyhteiskunta ja viimeaikainen nopea teknologinen kehitys näkyvät kansalaisten arkipäivässä
vahvasti. Eräs selkeimmistä näyteikkunoista tässä kehityksessä on kaupan ala, jonka muuttuvat
toiminnot ja fyysiset olosuhteet ovat merkittävästi muokkaamassa totuttuja rutiineita.
Arkkitehti Erkki Savolai-
nen on toiminut useiden
vuosikymmenten ajan
sekä suunnittelijana että
rakennuttajana erilaisissa
turvaluokitelluissa raken-
nushankkeissa. Hän on
osallistunut myös valta-
kunnallisten turvaluoki-
tusten ja ohjeistojen laa-
dintoihin sekä luennoinut
kiinteistöturvallisuudesta.
Nykyisin Erkki Savolainen
toimii projektijohtajana
rakennuttamistehtävissä
ISS Proko Oy:ssä.