Basic HTML Version
52
Urho Kekkosen museo
3/2012 PROJEKTIUUTISET
Päärakennuksen sisätilat päätettiin enti-
söidä 1970-luvun asuun, joka oli pääosin
vuosina 1974-1975 tehdyn peruskorjauk-
sen jäljiltä. Rakennuksessa oli sen vuoksi
paljon 1970-luvulle tyypillisiä lateksimaa-
lattuja seinäpintoja ja lastulevykalusteita.
Lateksipinnat kuuluivat Kekkosen aikaan ja
ne haluttiin säilyttää ja konservoida.
– Tämä on lateksipintojen konservoinnin
pilottikohde Suomessa ja rakennusten si-
säpintojen konservoinnin maailmassa hy-
vin ainutlaatuinen. On tärkeätä, että täs-
täkin asiasta saadaan tutkimustieto, toteaa
sisäseinä- ja kattopintojen konservoinnin
työnjohtajana toiminut
Elina Järvelä
Ukri
Oy:stä.
Seinissä oli paljon halkeamia ja irtonai-
sia kielekkeitä. Usein päädytäänkin siihen,
että tällainen lohkeileva maalipinta pois-
tettaisiin varovaisesti, pinta kitat-
taisiin ja uudelleen maalattaisiin
alkuperäisen kaltaisella maalilla
ja sävyllä.
Tamminiemessä lähtökohta-
na oli, että katto- ja seinäpinnat
puhdistetaan ja sen jälkeen teh-
dään irtonaisten maalipintojen
kiinnitys. Lateksipintojen puh-
distus pyrittiin tekemään niin, et-
tei pinnoista tullut liian puhtaita.
Pintaan jätettiin pieni patina, joka
sopi yhteen muiden kalusteiden
patinan kanssa.
– Vaikka maalipinta oli loh-
keillut, se ei ollut juuri missään
lohjennut lateksimaalipinnas-
ta, vaan paljon syvemmältä, ai-
emmin maalatuista kerroksista.
Usein pinnat olivat irtoamassa
vanhoista öljysiloitepinnoista tai
maalikerroksesta, joka oli maa-
lattu joskus rakennuksen histo-
rian puolivälissä. Eli lohjenneet
kielekkeet olivat melko paksuja,
Järvelä kertoo.
Värinkiinnityksellä pyrittiin säilyttämään
päällimmäisen, 1970- ja 1980-luvuilla
maalatun lateksimaalikerroksen lisäksi ai-
emmin maalatut historialliset kerrostumat.
Laajat liimatestaukset
Vastaavanlaista tai näin laajaa tämän
tyyppistä värinkiinnitystä ei ole aiemmin
tehty Suomessa. Konservaattori
Tiina Oi-
nonen
oli jo aiemmin opinnäytetyössään
tutkinut erilaisten liimatyyppien soveltu-
vuutta Tamminiemen seinäpintojen kon-
servointiin. Konservointitöiden alkuvai-
heessa liimauskokeiluja vielä jatkettiin.
Niiden perusteella päätettiin, minkälaisilla
liimoilla vaativa työ tehtiin.
– Työn edetessä havaittiin, että mm. il-
man lämpötila vaikutti liiman pitävyyteen.
Liima tarttui aluksi keväällä huonosti, kun
seinät olivat vielä kylmiä. Liima alkoi tart-
tua paremmin kesällä, kun ilmat ja seinät
lämpenivät. Liimattavaa pintaa oli todella
paljon, sikäli tämä oli todella uraauurtavaa
työtä. Rakennus elää koko ajan ja pintoja
pitää tarkkailla ja huoltaa säännöllisesti jat-
kossakin, Järvelä kertoo.
Joistakin vauriokohdista paljastui, että
seinässä on maalipintojen alla jugendko-
risteita vanhemmissa kerrostumissa. Nekin
on vielä mahdollista ottaa esiin, jos joskus
myöhemmin halutaan niin tehdä.
Museon parkettilattiat hiottiin käsiko-
neilla ja lattiasta retusointiin mustumia pii-
loon ennen lakkausta. Myös museoker-
rosten ovi- ja ikkunapinnat konservoitiin.
Piharakennukset kuntoon
– Pihan vanhin rakennus, kukkulalla
kohoava pieni huvimaja oli hyvin mielen-
kiintoinen perinteisempi konservointikoh-
de. Se oli rakennushistoriallisesti antoisa
kohde, jopa aarrearkku. Epäillään, että
huvimaja on Engelin suunnittelema, mut-
ta ihan varmoja asiasta ei olla. Huvima-
jan konservoinnin teimme rakennuttajan
omana suunnitteluna. Meillä oli siellä kak-
si konservaattoria koko talven tutkimassa.
Majasta löytyi mm. 18 erilaista sisäpintaa
ja jäänteet uralautakatteesta Huvimajaan
tehtiinkin uudelleen uralautakate, jossa ve-
deneristeenä toimii moninkertainen kerros
tuohia, Flink kertoo.
Pihan huoltorakennuksessa tehtiin kaik-
kein suurimmat muutostyöt. Alun perin ra-
kennuksessa oli autotalli ja adjutantin huo-
ne. Nyt rakennuksessa on kahvila, jossa
1970-luvun peruskeittiökalusteilla sisuste-
tussa keittiössä toteutettiin hyvinkin vaati-
via aterioita.
Pihan huoltorakennuksessa tehtiin suurim-
mat muutostyöt. Alun perin rakennuksessa
oli autotalli ja adjutantin huone. Nyt raken-
nuksessa on kahvila, jossa on täysin uudet
kahvilarakenteet ja keittiökalusteet.
Saunan vilpola, jonka yhteyteen rakennet-
tiin myöhemmin uima-allas.
Tämän saunan löylyissä on synnytetty suu-
ria päätöksiä. Vasemmassa alakulmassa
näkyvää kiuasta lämmitettiin kerrosta alem-
paa. Saunarakennuksessa ei tehty kuin
pientä pintapuhdistusta.