Page 36 - PU312_FI_Grey

Basic HTML Version

36
3/2012 PROJEKTIUUTISET
Kampin kappeli
K
appelia ideoi alun alkaen Kampin
kehittämiseen vahvasti vaikutta-
nut kaupunginjohtaja
Pekka Kor-
pinen
. Myös kirkko lämpeni ajatukselle,
ja Simonkappelin suunnittelemiseksi jär-
jestettiin yleinen arkkitehtikilpailu vuonna
2004. Kilpailuun tuli 167 ehdotusta ja sen
voitti arkkitehti
Jari Heikkinen
. Kappelia ei
kuitenkaan toteutettu, tuolloin reilun kol-
men miljoonan euron kustannuksia pidet-
tiin liian korkeina.
Ajatus jäi kuitenkin itämään. Keskuste-
lua kävivät seurakuntayhtymä, kaupungin
sosiaalivirasto ja kaupunkisuunnitteluviras-
to, joka tilasi arkkitehtitoimisto K2S:ltä uu-
den suunnitelman.
– Tämä esiteltiin seurakuntayhtymälle ja
kun kaupunginvaltuusto päätti asemakaa-
vamuutoksesta ja tontin vuokraamisesta,
teki seurakuntayhtymän valtuusto inves-
tointipäätöksen, kertoo seurakuntayhty-
män kiinteistöjohtaja
Markku Koskinen
.
Kappelin suunnittelua jatkoi K2S, nyt
seurakuntayhtymän toimeksiannosta.
K2S oli laatinut alkuperäisessä arkkiteh-
tikilpailussa lunastetun ehdotuksen. Sisäti-
lojen luonne oli samanhenkinen kuin nyt
rakennetussa – pyöreä, umpinainen sali,
johon valo tulee ylhäältä. Ulkoapäin eh-
dotus oli sen sijaan toisenlainen: suorakul-
mainen korkea ja musta laatikko.
Vähän mutta hyvää
Uusia kirkkoja ei Helsinkiin enää ra-
kenneta. Jumalanpalveluskirkkoja on tar-
peeksi.
– Uusille alueille rakennetaan seurakun-
tataloja ja kappeleita, linjaa Markku Kos-
kinen.
– Jos rakennetaan uutta, rakennetaan
hyville paikoille, laadukkaasti, mutta vä-
hän. Kampin kappelissa on tilaa noin 300
neliömetriä, mutta omalla olemuksellaan
ja muotokielellään se osallistuu kirkon
viestintään. Se tuottaa poikkeuksellisen
paljon mielihyvää, perustelee Koskinen
investointia.
– Tämä on neliöhinnaltaan kallein ra-
kennuksemme, mutta meille arvokas,
vaikka ei siitä myytäessä saisi omiaan
pois. Sillä on käyttöarvo, paikka on arvo-
kas, myös rakennuksen muodolla on arvo.
Seurakuntalaiset ovat seisseet hankkeen
takana, vaikka kustannukset ovat nous-
seetkin.
– Toki valtuustossa kysyttiin, emmekö
osanneet laskea tarkemmin. Tällaiselle ra-
kennukselle ei ole olemassa toimivia kus-
tannuslaskentamenetelmiä. Liikkeelle läh-
dettiin 3,5 miljoonasta eurosta, joka oli
korkeampi kahdesta saamastani arvioista.
Urakkavaiheessa arvio oli viisi miljoonaa,
ja nyt näyttää että loppusumma on seitse-
män miljoonaa, Koskinen sanoo.
– Tälle ei ole laskettu käyttöikää, se teh-
dään ”toistaiseksi”. Jos neliöhinnan laskee
300 vuoden ajalle, ei se enää tunnu niin
paljolta, muistuttaa Koskinen.
Toisinaan Kampin kappelista on puhuttu
ekumeenisena. Se on kuitenkin kirkon ra-
kennuttama ja ylläpitämä. Kristillinen sym-
boliikka on Koskisen mukaan hyvin hie-
novaraista.
– Kyllä aulasta ristinkin löytää, kun kat-
soo, mutta ketään ei haluta pakottaa ristin
eteen. Tämä on avoin kappeli, johon voi
tulla minkälaisella uskonnollisella taustal-
la tahansa.
Sananjulistuksen sijaan kappelissa on
tarkoitus keskittyä hiljentymiseen, muu-
alla rakennuksessa halutaan tarjota mah-
dollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin.
Puolet henkilökunnasta tuo kappeliin
kirkko, toisen puolen kaupungin sosiaa-
litoimi.
Pieni mutta tärkeä
Arkkitehtitoimisto K2S:n osakas ja kap-
pelin pääsuunnittelija
Mikko Summanen
Kappelin sisäkuori on liimattu kerroksit-
tain yhtenäiseksi puumaljaksi. Kattoikku-
noiden kehä antaa valoa ylhäältä.