Basic HTML Version
142
3/2012 PROJEKTIUUTISET
Keravan Kalatalo
jainti vaikutti paalujen lopulliseen sijain-
tiin. Nyt jouduimme lisäämään jonkin
verran paaluja tuotantoon tulleiden työn-
aikaisten muutosten takia, Paavo Tikka sel-
vittää.
Kustannussäästöjä olisi Tikan mukaan
tullut hieman lisää, jos osapuolet olisivat
aavistaneet, että rakennuttaja saa olla hie-
man luvattua pidempään vanhassa kiin-
teistössä.
– Kaksi kolme kuukautta olisi siinä tapa-
uksessa kannattanut käyttää vielä tarkem-
paan perehtymiseen tilaajan tuotantopro-
sessiin. Kaikesta huolimatta voimme olla
lopputulokseen tyytyväisiä, Tikka sanoo.
Niin pitkät kuin pienemmät, ympyrän
muotoiset lattiakaivot ovat kauttaaltaan
ruostumatonta terästä. Paaluperustukset
koostuvat 15 -18 metriä pitkistä lyöntipaa-
luista, jotka upposivat tontin koheesiomaa-
han pulmitta.
Perustustyöt tehtiin jo helmi-maaliskuus-
sa 2011; tänä vuonna työmaa on keskitty-
nyt talotekniikan viimeistelytöihin ja tuo-
tantolaitoksen koekäyttöihin. Kesäkuussa
valmistuneesta kiinteistöstä noin puolet
on Helsingin Kalasavustamo Oy:n, ja lo-
put Stadin Kalalla, Alfranella ja Mertalogis-
tiikalla. Valmistumisajankohta on suunni-
telmien mukainen, vaikka saksalaisvalmis-
teisten uunien toimituksen viivästyminen
aiheutti välillä työmaalle ja rakennuttajal-
le paineita. Nyt Helsingin Kalasavustamon
täysautomaattiset savustusuunit ovat toimi-
viksi ja tehokkaiksi havaitut.
– Myös ympäristönäkökohdat painoi-
vat jonkin verran valinnassa. Uuden uu-
nin etuna ovat pienet päästöt, koska sa-
vustusuunien ilmaa kierrätetään, Leonid
Dernjatin kertoo.
Yli kolmasosa
euroista talotekniikkaan
Lämminsavustuksessa tarvittava +65°C:n
lämpötila on kiinteistössä lämpötaloudelli-
sesti poikkeustilanne: ainoa työvaihe, jos-
sa on tarvetta nostaa lämpötila normaa-
lin huonelämpötilan yläpuolelle. Kylmäs-
avustuslämpötila on +15°C…+25°C, kun
taas itse tuotantotilojen lämpötila on välil-
lä +8°C…+12°C. Varastotilojen lämpötila
on nollan ja kolmen plusasteen välillä pait-
si luonnollisesti pakastustunnelissa ja pak-
kasvarastossa, joissa ollaan reilusti pakka-
sen puolella.
– Jäähdytykseen kuluu tästä syystä
enemmän energiaa kuin lämmitykseen.
Lisäksi kesäaikainen energialasku on suu-
rempi kuin vastaavan pituiselta ajanjaksol-
ta kertyvä lasku talvella, sanoo vastaava
mestari Jukka Rajala.
Toimistopäällikkö Anja Dernjatin arvioi
energiakulujen osuudeksi yhtiön kiinteis-
tä kuluista jopa noin kolmasosan. Suun-
nilleen sama prosenttiosuus hankkeen ra-
kennuskustannuksista muodostuu talotek-
niikasta.
– Taten osuus on noin 35 prosenttia, mi-
kä ei ole tavaton prosenttiosuus nykyisessä
uudisrakentamisessa, mutta korkeimmas-
ta päästä se on. Tämä johtuu sekä suu-
rista lämpötilaeroista, siis niiden tuottami-
seksi tarvittavasta jäähdytyksestä ja myös
suuresta ilmanvaihtotarpeesta, Paavo Tik-
ka selvittää.
Etenkin korjaushankkeille ominaisia ti-
lankäyttöpulmia ei täysin voitu välttää täs-
sä uudishankkeessakaan. Tilaa valtavasti
vievien, kattoon asennettavien jäähdytys-
koneiden lopulliset mitat ja tarpeet selvi-
sivät suhteellisen myöhään. Ongelmat kui-
tenkin ratkesivat kohtuudella, ja metrin le-
veät syvät ja jopa neljä metriä pitkät jääh-
dytyslaitteet saatiin mahtumaan suunnitel-
tuihin paikkoihin alakattojen alle.
Tilaa veivät myös massiiviset sähkö-
keskukset, joita kiinteistöön on ’ripotel-
tu’ useisiin paikkoihin, paikoin normaa-
liin verrattuna tuplasti tilaa vievinä. Nor-
maalin käytännön mukaisesti sähkökes-
kusten hankinta kuului sähköurakoitsijan
eli Jurax Oy:n urakkaan ja ilmanvaihtoko-
neiden hankinta LVI-urakoitsija LVI-Helin
Oy:n urakkaan.
■
Lattioilta vaaditaan sekä ensiluokkaista
kulutuskestävyyttä että helppoa puhdistet-
tavuutta.
Talotekniikka, erityisesti iv-tekniikka,
on mitoitukseltaan järeää.