Viimeisimmät julkaisut

DB Schenkerin Ilvesvuori

DB Schenkerin uusi logistiikkaterminaali on energiatehokas

DB Schenker siirsi logistiikkakeskuksensa Helsingistä Nurmijärvelle. Samalla kun yhtiö sai vaativan tuotteistonsa varastoinnin ja käsittelyn saman katon alle, se onnistui leikkaamaan energiakustannuksista viidenneksen.

Teksti: Vesa Tompuri Kuvat: Kari Erkkilä

« 1 / 3 »

DB Schenkerin uusi logistiikkaterminaali valmistui tammikuun alussa Nurmijärven Ilvesvuoreen, josta ostetulla tontilla yhtiöllä on vielä merkittävästi laajentamisvaraa.

– Toistaiseksi nämä valmistuneet 25 213 bruttoneliötä ja 231 270 rakennuskuutiota riittävät varastoinnin tarpeisiin, sanoo DB Schenkerin numeroista tarkka kiinteistöjohtaja Marco Furu.

Tarkkuudesta on hyötyä myös kiinteistön käyttökustannuksia laskettaessa. Isoilla ovilla varustetuissa ja toiminnan luonteesta johtuen lämpöä ’harakoille’ väistämättä päästävissä logistiikkakeskuksissa lämmitysenergiaan kuluu vuodessa pitkä sentti. Tähän keskeiseen pulmaan rakennuttaja ja suunnittelijat puuttuivat heti suunnitteluprosessin käynnistyttyä tammikuussa 2011. Matkan varrella energiatehokkuutta haettiin ja saavutettiin sekä rakenne- että taloteknisillä keinoilla.

Julkisivuksi valittiin Ruukin energiapaneeli, joka muistuttaa tavanomaista sandwich-elementtiä. Energiapaneeli kuitenkin poikkeaa normaalista pelti-villa-pelti-rakenteesta siinä, että sen saumat ovat tiiviimmät. Parempi tiiviys muodostuu toisaalta saumanauhan laadusta, toisaalta mittatarkemmasta valmistuksesta ja asennuksesta.

– 20 prosenttia paremmasta energiatehokkuudesta on näyttöä. Tästä syystä päädyimme tähän julkisivuratkaisuun, Furu perustelee.

Järeää talotekniikkaa

DB Schenker Ilvesvuori9676 2Toinen energiatehokkuuteen oleellisesti vaikuttava seikka DB Schenkerin uudessa logistiikkaterminaalissa liittyy sen sähköteknisiin järjestelmiin. Esimerkiksi valaistuksen kulloinenkin tarve määrittyy automaattisten liiketunnistimien rekisteröimän informaation perusteella.

Sähköteknisiä suunnitelmia tosin tarkistettiin hankkeen aikana, koska ensimmäisellä urakkatarjouskierroksella saadut hinnat ylittivät alkuperäisen budjetin huomattavasti. Kun tavanomainen sähköurakan hinta on logistiikkakeskuksissa luokkaa 50 euroa bruttoneliömetriltä, Ilvesvuoressa halvin tarjoushinta liiteli selvästi sen yli.

– Päädyimme suunnitelmien tarkentamiseen urakoitsijaksi valitun Sähkö-Aron ideoita hyödyntäen, mikä johtikin kustannusten merkittävään alenemiseen ilman, että peruslähtökohdista, kuten tarpeenmukaisesta, liiketunnistimien avulla määrittyvästä valaistuksesta olisi tarvinnut luopua, Marco Furu kertoo.

Sähköteknisten ratkaisujen lisäksi avainasemassa tilojen tehokkuuden ja tarkoitukseensa sopivuuden takaamiseksi oli palotekniikka. Tämä on seurausta siitä, että kiinteistössä varastoidaan hyvin erityyppisiä, paloteknisesti vaativia tuotteita. Niistä mainittakoon autonrenkaat, öljyt ja erilaiset kemikaalit, esimerkiksi pesunesteet ja aerosolituotteet.

Varastoitavien tuotteiden suuren palokuorman takia ja varastoinnin muunneltavuuden mahdollistamiseksi koko kiinteistöön suunniteltiin ja toteutettiin erittäin tehokas sprinklaus. Itse asiassa sovellettavia sprinklaustekniikoita on käytössä neljä erilaista. Rengasvarastossa on käytössä 5,2 baarin suutinpaineella toimiva ESFR-sprinklerijärjestelmä, kun taas pienemmälle palokuormalle mitoitetuissa varastotiloissa on tavanomaiselle tasolle mitoitettu ESFR-sprinklaus. Myös kalvovaahtolisäystä käytetään osassa tiloista parantamaan sammutustulosta palotilanteessa.

– Koko rakennus on paloteknisesti vaativa, mutta rengasvaraston nostaisin vaativuudessa omaan luokkaansa. Oli monien teknisesti hyväksyttävien kompromissien tulosta, että rengasvarasto tässä muodossaan saatiin rakennukseen mukaan, kertoo varatoimitusjohtaja Arja Rantala sprinklerisuunnittelun toteuttaneesta Firecon Group Oy:stä.

Betonielementtirunko päihitti teräksen

DB Schenker Ilvesvuori9656 2Palotekniset kriteerit vaikuttivat myös siihen, että runkomateriaaliksi valikoitui jo varhaisessa vaiheessa betoni. Pitkä 22,5 metrin jänneväli puolestaan ohjasi valintaa niin, että pääkannattajiksi valittiin HI-palkit. Myös pilarit oli suunniteltava järeiksi, sillä rakennuksen vapaa, trukkikaluston ulottuman perusteella suunniteltu korkeus on 10,6 metriä.

Parman elementtitoimitus oli 20 miljoonaa maksaneen hankkeen suurimpia hankintoja. Logistiikkarakennukselle ominaisesti myös lattiaurakka oli mittava. Sen toteutti Lattia-Miredex Oy, joka toi kohteeseen myös liikuntasaumateknisen innovaation, S-muotoisen sauman.

– Ideana on se, että näin trukkikalusto säilyy paremmassa kunnossa, koska trukki liikuntasauman ylittäessään ei tärähdä, Lattia-Miredexin työpäällikkö Harri Aalto kertoo.

Lattia oli alun perin suunniteltu kauttaaltaan 160 millimetrin paksuiseksi, mutta varastohyllyjen kohdalla paksuutta oli kasvatettava 180 millimetriin maksimihyllykuormien kasvettua suunnitteluprosessin parillakymmenellä prosentilla.

Betonirakenteita tarvittiin myös terminaalin sisäisiin palomuureihin, jotka lopulta toteutettiin pystyyn asennettuina ontelolaattarakenteina.

– Muitakin vaihtoehtoja oli esillä, muun muassa Siporex. Valittu ratkaisu osoittautui teknis-taloudellisessa vertailussa tässä kohteessa parhaaksi, perustelee kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Erki Valdre KVA Arkkitehdit Oy:stä.

Valdre pitää DB Schenkerin Ilvesvuoren-hanketta vaativana suunnittelukohteena sekä tarvittujen erikoisratkaisujen että suunnitteluprosessin luonteen kannalta. Kohteen toteutusmuoto oli projektinjohtopalvelumalli, joka mahdollisti sen, että suunnitelmia laadittiin ja hiottiin toteutuksen edetessä.

Muutosten hallinta helppoa

DB Schenker Ilvesvuori9653 2Vaikka DB Schenker valmisteli hankkeensa huolella, suunnittelun lähtötiedot tarkentuivat vasta, kun erilaisten tuotteiden varastointitarpeen yksityiskohdat vahvistuivat.

Nurmijärven kunta valikoitui sijaintipaikaksi muun muassa siksi, että sen Ilvesvuoresta tarjoama tontti oli pohjarakennusteknisesti helppo. Myös laajennusvaraa samalla tontilla Nurmijärvellä oli tarjota, niin ikään pitkälle viety kaava, joka eteni riittävän vauhdikkaasti DB Schenkerin suunnittelemaan rakennusaikatauluun nähden.

– Samanaikaiset kunnallistekniset työt eivät lainkaan haitanneet logistiikkakeskuksen rakennusteknisiä kuljetuksia ja työmaatöitä, Furu perustelee.

Suunnittelun ja hankintojen sovittaminen yhteen sen sijaan oli kaikille hankkeen osapuolille suuri haaste. Päävastuun tämän onnistumisesta kantoi projektinjohtopalvelumuotoista hanketta vetänyt rakennuttajatoimisto HTJ.

– Tehtävä oli aikataulullisesti vaativa, koska oli oltava valmis tilaajan toivomiin muutoksiin ja hallittava ne ja samalla huolehdittava, että kaikki toteutuu mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tällä toteutusmallilla se oli kuitenkin helpoin toteuttaa, koska tarvittavista muutoksista ei synny tilaajan ja päätoteuttajan välille lisä- ja muutostyökeskusteluja. Näin voidaan keskittyä olennaiseen eli parhaiden ratkaisujen löytämiseen, kertoo HTJ:n projektinjohtopalveluista vastaava johtaja Vesa Ekokoski.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail