Viimeisimmät julkaisut

Cumulus Meilahti

Auratalon uusi elämä hotellina

Auratalona tunnettu Helsingin Töölössä sijaitseva toimistorakennus on muutettu hotelliksi. Hotelli Cumulus Meilahden uljas rakennus edustaa kansainvälistä tyyliä 1960-luvun alun Helsingin rakennusten joukossa.

« 1 / 4 »

Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Mikael Lindén

Rakennuksessa on 11 maanpäällistä kerrosta, joiden päällä on vielä yksi kerros muun muassa talotekniikan konehuoneita varten. Kellarikerroksista päällimmäisessä toimii S-Market. Katutasolla on hotellin vastaanoton lisäksi myös ravintola Bistro sekä hampurilaisravintola Burger King.

Hotellin sisäänkäynnissä on käytetty Cumulus-hotelliketjulle tyypillisiä vaaleanvihreitä sävyjä. Aulasta on käynti suoraan myös aamiaisravintolana toimivaan Bistro Cumulukseen. Hotellin sisustussuunnittelusta on vastannut Media Interiors Oy:n sisustusarkkitehti Jouni Löhönen.

_53A4290Bistron seinät on päällystetty raakalaudalla, ja baaritiski on rakennettu 5 x 5 tuuman pölkyistä. Bistrosta samoin kuin Burger Kingistä on myös ovet ulos kadulle. Ravintoloiden sisustussuunnittelusta on vastannut Gullsten-Inkinen.

Toisessa kerroksessa on perhehuoneita, lasten leikkitila ja kuntosali sekä saunat. Saunoissa ja niiden pesutiloissa on ikkunat viereiselle Topeliuksenkadulle. Myös kuntokeskuksen ikkunat antavat Topeliuksenkadulle. Kuntokeskuksen edessä on valoisa aulatila, johon tulee luonnonvaloa tornimaisen hotellin viereisen kaksikerroksisen rakennusosan kattoikkunoista. Ravintolatilat sijaitsevat tämän tilan alapuolella.

Kansainvälisiä vaikutteita

Auratalo nimi tulee vakuutusyhtiö Aurasta, joka rakennutti arkkitehtuurikilpailun jälkeen toimistotalon Töölöön Topeliuksenkadun ja Tukholmankadun kulmaukseen. Eero Virkkusen arkkitehtitoimiston suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1962. Muunnostyön suunnitellut Soini & Horto Oy:n arkkitehti Santtu Rothsten mainitsee, että rakennuksen kansainvälisen modernismin esikuvana oli New Yorkissa sijaitseva 21-kerroksinen Lever House. Myös Mies van der Rohen metalli-lasi-arkkitehtuuri on toiminut vaikuttimena.

– Helsingissä samankaltaista tyyliä on muun muassa Autotalossa ja Kansa-talossa. Kansa-talossa näkyy voimakkaasti rasteroitu julkisivu ja tässä Auratalossa taas näkyy mustavalkoisen kontrasti. Uuteen julkisivuun on palautettu alkuperäinen voimakas graafinen ilme, joka haaleni vuosien varrella harmaaksi, Rothsten sanoo.

Vakuutusyhtiö Lähitapiolan nykyään omistama rakennus on ollut monenlaisessa käytössä. Rothstenin mukaan tiloja on myös muutettu monta kertaa: haettuja rakennuslupia oli kertynyt ainakin 32 kappaletta. Esimerkiksi maantasokerroksessa ei juuri alkuperäistä ilmettä ollut jäljellä.

– Näkyvällä paikalla sijaitsevalla rakennuksella on kaupunkikuvallista arvoa, vaikkei se olekaan suojeltu rakennus. Uljas rakennus edustaa kansainvälistä tyyliä 1960-luvun alun Helsingin rakennusten joukossa. Muunnoksessa on saatu hienosti jatketuksi rakennuksen elämää, Rothsten toteaa.

_53A4130Matalampi kerroskorkeus ei haitannut

Hotellihuoneissa tekniikka on piilotettu eteisen ja kylpyhuoneen katon alle, joissa katto on laskettu. Varsinaisen huoneen puolella katto on vastaavasti korkeampi. Vanhojen talojen saneerauksissa yleinen ongelma on se, että kerroskorkeudet ovat ennen olleet matalampia kuin nykyään. Tämä ei rakennusurakasta vastanneen Lemminkäinen Talo Oy:n vastaavan mestarin Marko Hatakan
mukaan juuri haitannut, sillä nyt voitiin siirtää aiemmin käytävien katossa kulkenut lvi-tekniikka hotellihuoneiden eteisiin.

Joissakin huoneissa on edelleen vanhan rakennuksen pilareita, sillä kuten Rothsten toteaa, välijaot aina eivät osu ideaalisesti uusien huoneiden väliseinien kohdalle. Pylväät kuitenkin tekevät huoneista keskenään erilaisia ja persoonallisia. Joissakin huoneissa pylvästä on hyödynnetty esimerkiksi taulu-tv: n kiinnitykseen.

Hotellitornissa on tehty kolme kerrosta ”helppo liikkua” -konseptin mukaisiksi. Näiden huoneissa on muun muassa leveämmät ovet. Huoneet on ajateltu vieressä sijaitsevan Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa kävijöiden käyttöön.

Hotellin 11. kerroksen kulmahuoneet ovat tavallista noin 20 neliön huonetta kymmenisen neliötä isompia. Lounaisnurkasta avautuu huikea näköala kahteen suuntaan toisaalta Stadionille ja Linnanmäelle päin ja toisaalta Meilahden sairaala-alueelle ja edelleen merelle päin.

_53A4271Valkoisuutta hohtava ehjä julkisivu

Hotellimuunnoksen yhteydessä rakennus palautettiin alkuperäisen näköiseksi. Valkoiset alumiinipinnoitteiset julkisivulevyt luovat kontrastin rakennuksen alaosan mustaan kiillotettuun graniittiin.

Julkisivulevyjen pintaa ei ole rikottu ruuvikiinnityksillä. Levyissä on piilokiinnitys, minkä ansiosta päällipinnassa ei ole ruuvin kantoja, joista alkaisi ajan mittaan näkyä noroja. Rothsten iloitsee, että materiaalin ansiosta rakennukseen saatiin siisti viileän vaalea pinta.

Julkisivu kestää hyvin säätä ja sateita. Uusi julkisivu myös parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, sillä myös julkisivun lämmöneristystä on parannettu. Myös uudet ikkunat parantavat energiatehokkuutta.

Vilkkaalla paikalla sijaitseva hotelli on myös saanut lisäystä äänieristykseensä. Rakennusnormit eivät itse asiassa edellytä äänitason muutoksia korjausrakentamisen yhteydessä, mutta hotellioperaattori Cumuluksen periaatteisiin kuuluva ”hyvä uni” antoi akustikoillekin töitä.

Toimistorakennuksessa ei ole läheskään yhtä paljon kylpyhuoneita kuin mitä hotellitoiminnassa tarvitaan. Kun 11-kerroksisessa hotellissa on 188 huonetta, tulee linjoja väkisinkin lisää. Samoja linjoja on käytetty mahdollisuuksien mukaan vastakkaisissa huoneissa, mutta lisää pystyvetoja on tehty sellaisiin kohtiin, joissa ei ole voitu tukeutua vanhoihin.

_53A4285Tontin muoto helpotti logistiikkaa

Tontin muoto helpotti Hatakan mukaan rakennustöitä. Läpiajettavan piha-alueen ansiosta logistiikka voitiin hoitaa joustavasti ilman, että tavaraa toimittaneiden rekkojen tarvitsi peruutella.

Ikkunoita talossa on kaikkiaan 1154 kappaletta. Kaikki ne vaihdettiin. Leudot talvet helpottivat niin julkisivutöitä kuin pihatöitäkin. Hatakka toteaa, että varmuuden vuoksi pihatyöt tehtiin jo viime syksynä ennen pakkasten tuloa.

Aiemmin rinteeseen rakennetun talon ensimmäinen kerros sijaitsi kahdessa tasossa. Töiden aikana pohjakerros kuitenkin rakennettiin yhteen tasoon. Näin päästiin eroon portaista ja voitiin sijoittaa talotekniikkaa uuden lattian alle.

Vanhoissa taloissa on aina yllätyksiä. Täällä Hatakan mieleen jäi erityisesti paikalla valetun rakennuksen julkisivu, joka ei ole joka paikassa aivan suora. Uudet julkisivulaatat kuitenkin peittävät pinnan epätasaisuuden. Ilmanvaihdon asennustöitä helpotti LVI:stä tehty 3D-mallinnus. Hatakka toivoisi mallinnusta käytettävän enemmänkin – myös muissa osissa kuin LVI:ssä.

Paloturvallisuus ratkaistiin automaattilaitteistolla

Paloturvallisuussuunnittelija Sami Hämäläinen Paloässät Oy:stä pitää Auratalon hotellinmuunnosta lähtökohdiltaan haasteellisena. Rakennuksen kantavien rakenteiden palonkestävyyden luokkavaatimus ei ole nykyvaatimusten mukainen, joten koko rakennus varustettiin automaattisella sammutuslaitteistolla. Rakennuksen kellarikerroksessa oli jo vanhastaan sprinklerit, joten rakennuksessa oli kunnalliset syöttöliittimet.

– Lisäksi rakennuksessa on kattava palonilmaisujärjestelmä, mitä edellytetäänkin majoitusrakennukselta. Rakennusnormit eivät sen sijaan edellytä sprinklereiden käyttöä alle 16-kerroksisissa rakennuksissa. Niillä voitiin kuitenkin korvata puutteet kantavissa rakenteissa, Sami Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen kertoo, että vanhassa rakennuksessa kaikki oviaukot eivät täyttäneet vaatimuksia, minkä vuoksi porrashuoneeseen johtavia oviaukkoja on korotettu 10 sentillä 210 senttiin.

Päänvaivaa suunnitteluun tuli Hämäläisen mukaan erityisesti kellarikerroksen savunpoistosta, johon lopulta löytyi ratkaisu. Kellarissa on myös tehty joitakin rakenteellisia lisäyksiä, sillä kellarissa on runsaasti palokuormaa. Siellä on muun muassa kauppa ja sosiaalitiloja.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail