Viimeisimmät julkaisut

Business Park Alberga

Elämää sykkivä työympäristö

Espoon Leppävaaraan hyvien yhteyksien äärelle on rakentumassa viiden toimistotalon ryhmä. Ensimmäisenä valmistunut A-talo on myös Suomen ensimmäisiä A-energialuokan toimistotaloja.

5G1D3761Teksti: Antti Lagus Kuvat: Mikael Lindén

– Korttelin näkyvimmällä paikalla oleva ensimmäinen rakennusvaihe, A-osa, muodostaa itsenäisen, muista vaiheista hieman poikkeavan kokonaisuuden omine sisäänkäynteineen ja vastaanottoauloineen. Toimistokerrokset, jotka ovat jaettavissa neljäksi erilliseksi huoneistoksi, saavat näkymät kaikkiin pääilmansuuntiin. Kellaritaso, jossa pääosa pysäköintipaikoista sijaitsee, liittää rakennuksen toiminnallisesti muihin rakennusvaiheisiin, Arkkitehti Juhani Maunula Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy:stä kertoo.

A-talo piti sovittaa kapealle tontille, minkä vuoksi sen aula poikkeaa muihin taloihin suunnitelluista täyskorkeista auloista. Toimistokorttelin läpäisee Espoon kaupungin kävelytie, joka kulkee rakennuksen sivua pitkin ja jota pitkin pääsee alittamaan viereisen Kehä I:n.

Talon rakennuttajan NCC Property Development Oy:n projektikehitysjohtaja Tapio Rantanen kertoo, että tontti on ollut hyvän aikaa varattuna eri tarkoituksiin. Muun muassa Nokian piti jossain vaiheessa rakentaa siihen lisää toimitiloja. NCC aloitti projektin kehittämisen vuonna 2007 ja rakennustyöt alkoivat kesällä 2010.

Business Parkin rakennuksista myös B- ja C-talot samoin kuin pysäköintitalo ovat rakenteilla. D- ja E-talojen aloittamisesta tehdään Rantasen mukaan päätös kysyntätilanteen mukaan.

Lasijulkisivun suurpiirteisyys ja sen takana spektrimäisesti värjätty taustapinta on iltaisin valaistu. Maunulan mukaan tämä antaa koko korttelille dynaamisen ilmeen ja luo vaikutelman elämää sykkivästä ja moniarvoisesta työympäristöstä.

5G1D3651

Aulassa enemmän kuin pelkkä vastaanotto

Rakennuksen kahden kerroksen korkuisessa aulassa on tavallista toimistotaloa enemmän esimerkiksi hotellin aulan piirteitä – muun muassa kahvio ja istumaryhmiä, joissa voi pitää myös ad hoc -kokouksia. Tähän yhteyteen kuuluu iso näyttö, johon voi yhdistää oman tietokoneensa ja pitää siinä pienen esityksen. Tämän näytön toisella puolella on talon infonäyttö, johon tulee jatkossa muun muassa julkisten yhteyksien aikatauluja.

Ensimmäisessä kerroksessa on yhteisiä neuvottelutiloja, joiden sisustus poikkeaa toisistaan. Ensimmäisessä kerroksessa on myös työmatkapyöräilijöitä varten ajatellut suihkutilat.

Aulan yli kulkee SATS-kuntokeskuksen käytävä. SATSin vastaanottoon on erillinen sisäänkäynti ensimmäisessä kerroksessa. SATSin kuntoilutilat ovat toisessa kerroksessa. Toisella puolella on kaksi isoa liikuntasalia, jotka on toteutettu ilman tukipilareita. Pilarit ovat salien välisessä seinässä. Tällä puolella on myös niin sanottu spinning-huone, jossa on kuntopyöriä.

Kun mennään aulan ylittävän käytävän läpi toiselle puolelle, päästään isoon tilaan, jossa on erilaisia laitteita. Täällä on myös pieni SATSin oma neuvotteluhuone, joka on kolmelta seinältään lasia.

5G1D3699

Sisustusratkaisut luovat tunnelmaa

Kolmanteen kerrokseen tulee lannoitevalmistaja Yaran tiloja. Jutun tekoaikaan tilat olivat vielä tyhjillään, mutta aavistuksen tulevasta sai jo värikkäistä seinäpinnoista ja työtiloja keventävistä sisustusvalaisimista. Neljännessä kerroksessa on A-insinöörien tiloja, joiden sisustus on Eija Santaniemen käsialaa.

Viidennessä ja kuudennessa kerroksessa on energiakonsultointiin erikoistuneen ÅF-Consultin tilat. Sisustus on Vertti Kiven suunnittelema samoin kuin ensimmäisen kerroksen ala-aula. Viidennen kerroksen avotilassa rakennuksen keskellä olevat tilat on korotettu. Tämä rauhoittaa tilaa ja antaa myös näkymän ulos.

Viidettä ja kuudetta kerrosta yhdistää myös sisätiloihin tehty portaikko. Portaikko tulee kuudennen kerroksen yhteisestä tilasta. Täällä on muun muassa yhdeksästä näyttöruudusta koostuva iso kuvaseinä. Näytöillä on pyöritetty myös henkilöstön omia kuva-albumeita.

Neuvotteluhuoneissa on valkotaulut, joilta saa tiedot talteen tietokoneelle. Niin sanottuja hiljentymishuoneita on molemmissa kerroksissa. Näitä voidaan käyttää paitsi tarvittaessa yksityisenä työtilana myös pieniin ad hoc -neuvotteluihin. Kuudennen kerroksen toista avotilaa rauhoittaa kaareva seinärakennelma.

Rakennuksen seitsemännessä kerroksessa on ilmanvaihdon konehuoneet ja muita teknisiä tiloja. Kellarin autohallissa on otettu huomioon myös pyöräilijät varta vasten merkityin parkkipaikoin.

5G1D3722

Haastavat perustamisolosuhteet

Yksikönjohtaja Jukka Kylliö urakoinnista vastanneesta NCC Rakennus Oy:stä kertoo, että A-energialuokan rakennukseksi pääsemiseen vaikuttivat erityisesti talotekniikkaratkaisut, rakennuksen ilmatiiveys sekä tinkimättömät rakenneratkaisut.

Perustamisolosuhteet olivat haasteelliset. Rakennuksen tontin vieressä menee putkessa Monikonpuro. Toista sivua reunustaa Kehä I ja kolmatta sivua katu. Rakennusmonttu pitikin varmistaa huolella, jottei näiden liikenne häiriydy. Rakennus on tehty savimaalle, jolla on käytetty kolmea erilaista paalutyyppiä. Vaativasta perustamistavasta johtuen myös geotekniset suunnitelmat on 3D-mallinnettu.

– Sisustusarkkitehtuuri on toisella tasolla kuin toimistotaloissa perinteisesti. Tilojen käyttäjien työoloihin on kiinnitetty eritystä huomiota. Olemme ylpeitä voidessamme toteuttaa tilojen käyttäjille lähes elämykselliset työnteko-olosuhteet, Kylliö sanoo.

Rakennukselle haettava BREAAM-luokitus kuvastaa eritoten ekologisuutta, mihin kuuluu energiatehokkuuden lisäksi muun muassa sellaisia asioita kuin yhteydet julkisiin kulkuvälineisiin, rakennuksen hiilijalanjälki ja polkupyöräpaikkojen määrä.

Kylliö antaa kiitosta toteutusorganisaatiolle, joka selvisi myös runkovaiheeseen osuneen kovan talven haasteista. Kohteen vastaava työnjohtaja oli Pekka Salonen ja työpäällikkö Reijo Vuorio.

Rakennesuunnittelusta vastanneen A-Insinöörit Suunittelu Oy:n suunnittelupäällikkö Pertti Juhola kertoo, että toispuoleinen maanpaine aiheutti melkoisesti harmia. Katu on aivan toisen puolen seinää vasten ja se on lisäksi ylempänä kuin toisen puolen piha. Lisäksi katu pitää sisällään paljon kunnallistekniikkaa, minkä vuoksi paalutusratkaisuissa pyrittiin välttämään tärinöitä. Näin betonipaalujen sijasta käytettiin teräspaaluja.

– Kohteen runko on toimistorakennukselle tyypillinen pilaripalkkirunko, jonka jäykistävinä rakenteina toimivat porrashuoneet, hissikuilut, erilliset jäykistävät väliseinät ja osa julkisivuseinistä. Tasorakenteina ovat ontelolaatat perinteiseen tapaan, Juhola sanoo.

Rakennus on jaettu liikuntasaumalla kahteen osaan. Koska jäykistäviä rakenteita ei ollut tasavertaisesti liikuntasauman molemmin puolin, on liikuntasauma suunniteltu vaakavoimia siirtäväksi rakenteeksi. Kaikki suunnitelmat tehtiin 3D-mallintamalla suunnitelmien yhteensovitustarkastelujen helpottamiseksi.

5G1D3747

Energian osuus BREEAMissa on kolmannes

Rakennuksen BREEAM-sertifioinnissa arvioijana toimineen Optiplan Oy:n energia- ja ympäristöpalvelut -yksikön johtaja Kimmo Liljeström kertoo, että energiankäytön osuus luokituksessa on kolmanneksen verran. Kansallisen tason täyttävästä luokituksesta saa nolla pistettä, joten tason pitää olla parempi. Kohteen arvioitsijana on toiminut Optiplanin ympäristöasiantuntija Karoliina Lietonen.

Energian lisäksi BREEAM kiinnittää huomiota muun muassa rakennuksen sijaintiin ja saavutettavuuteen julkisella liikenteellä, rakennuttamiseen ja talotekniikan toimivuuteen, työmaan turvallisuuteen ja energiankulutukseen sekä urakoitsijoiden ympäristöohjelmiin. Liljeströmin mukaan ohjelma todella edellyttää, että ympäristöohjelma ei ole vain kuollut kirjain vaan, että sitä todella noudatetaan.

A-energialuokan saavuttamisessa lvi-ratkaisut olivat keskeisessä asemassa. Lvi-suunnittelusta vastanneen Projectus Team Oy:n projektipäällikkö Hannu Martikainen kertoo, että ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenottokykyyn kiinnitettiin erityistä huomiota. Laitteiden roottorit valittiin niin, että vuosihyötysuhteeksi saatiin noin 70 prosenttia.

Ilmanvaihdon tehokkuutta parantaa myös se, että wc-tiloilla ja porrashuoneilla on omat ilmanvaihtokoneensa ja lämmöntalteenottolaitteensa. Lisäksi neuvotteluhuoneissa ja muutamissa muissa erikoistiloissa on läsnäoloon perustuva ilmanvaihdon ohjaus.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail