Viimeisimmät julkaisut

Auroran koulu sulautuu ympäristöönsä

Kolmikerroksinen Auroran koulu Espoon Lippajärvellä on tiettävästi kaupungin energiatehokkain rakennus. Tammipuiden keskelle istutettu kaltevanmuotoinen kiinteistö sopeutuu luontevasti osaksi ympäröivän puiston rakennuskantaa.

« 1 / 3 »

Teksti: Matti Valli Kuva: Mikael Lindén

Bruttoalaltaan 7400 neliömetrin suuruisen rakennuksen hintalappu on runsaat 21 miljoonaa euroa. Etelälounaissuuntaan kallistuvalle katolle on sijoitettu aurinkopaneeleita 45 asteen kulmaan. Ne näkyvät vain kauempaa. Alun perin katolle oli suunniteltu viherkatto, mutta tilaaja ei sellaista halunnut. Kattomateriaaliksi valittiin alumiinihuopa.

Koulun ohella rakennuksessa toimivat päiväkoti ja neuvola. Päiväkotitoiminnot on sijoitettu matalampaan osaan, koululuokat ja muut opetustilat sijaitsevat korkeammassa osassa.Auroran koulu

Kyläkoulun noin 350 oppilaan ohella kiinteistöön tulee noin 200 päiväkotilasta, päivittäin tiloissa työskentelee kaikkiaan noin 700 henkilöä. Näistä opettajia on runsaat puolisen sataa ja noin sata uihin henkilöstöryhmiin kuuluvia.

Oppimisympäristöstä haluttiin luoda uudenaikainen ja joustava. Paikkakuntalaiset voivat kokoontua sinne harrastamaan asioita yhdessä. Kyläkoulun ajatus on, että lapset ja heidän vanhempansa oppivat tuntemaan toisensa neuvolasta päiväkotiin ja aina peruskoulun loppumiseen asti.

Toriratkaisu kaiken ytimenä

_53a7470Koulun arkkitehtisuunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdit Niklas Sandås ja Claudia Auer Arkkitehdit Auer & Sandås Oy:stä. Rakennusta voidaan käyttää monin tavoin.

– Ratkaisuillamme olemme pyrkineet luovan ilmaisun ja työskentelyn tukemiseen. Kokonaisuuden ytimen muodostaa ruoka- ja juhlasalina toimiva foorumimainen tori. Sen yhdellä seinällä on esirippu ja esiintymislava, jonne vielä asennetaan esitystekniikkaa. Ruokasalissa ei ole läpikulkua, ja sen akustiset ominaisuudet ovat hyvät. Olemme halunneet luoda saliin rauhallisen ilmapiirin,
Auer sanoo.

Tila- ja irtokalusteiden suunnittelussa on tähdätty joustavuuteen. Tiloja voidaan yhdistää ja erottaa toisistaan, kuten myös kalusteita, joita voidaan ryhmitellä yhteen tai erikseen kulloisenkin opetustilanteen mukaan. Näköyhteys ulottuu monesti läpi koko talon.

– Talon muotoon on paljon vaikuttanut nollaenergiatavoite ja siihen tarvittava syvä runko. Kokonaisuus on syntynyt rungon ja monimutkaisen tilaohjelman yhteensovittamisesta. Päivänvaloa ja passiivista aurinkoenergiaa hyödynnetään. Puut auttavat varjostusten luomisessa isojen lasipintojen edessä, Auer kertoo.

Ruokasalin suunta on puistopihalle pohjoiseen, jonne aurinko paistaa vain illalla, eikä tila lämpene liikaa.

Rakennuksen eteläpuolella oleva räystäsratkaisu mahdollistaa suuret etelä- ja länsisuuntaan avautuvat suuret ikkunapinnat. Räystäs suojaa ylilämpenemiseltä kesällä, mutta talvella se päästää auringonvalon sisään.

Perinteiseen koulujulkisivuun tyypillisesti kuuluvat suuret nauhaikkunat olivat nollaenergiaratkaisussa poissuljettu vaihtoehto, koska ne muodostavat suuria kylmäsiltoja.

Talo on tiivis. Ilmanvaihtokoneet käyvät kokoajan vähintään 25 prosentin teholla.

– Koulun ideologian mukaisesti rento ihminen oppii parhaiten. Olemme luoneet motivoivan, yhteistyöhön kutsuvan ja monenlaista toimintaa sallivan kouluympäristön. On avoimia tiloja, jossa tehdään yhdessä, ja pieniä tiloja, jossa voidaan tehdä töitä rauhassa, Auer pohtii.

Päivänvaloa tulvii sisään

_53a7438Espoon kaupungin tilapalvelujen edustajana kohteen hankepäällikkönä on toiminut Esko Halmesmäki. Hänen työparinaan rakennustöiden valvojana on toiminut Hemmo Saartoala. Hän on seurannut työmaan etenemistä päivittäin koko prosessin ajan kilpailutuksesta luovutukseen ja aina käyttöönottoon saakka.

– Ruokailusali eli tori on kaiken keskus, joka jakaa rakennuksen tilallisesti keittiöja neuvolatiloihin, päiväkotiin ja kouluun. Keskuksen iso pohjoiseen avautuva ikkuna päästää sisään päivänvaloa. Sen edessä ei ole verhoja, vaan takana olevan tammipuun lehdet estävät ilta-auringon säteiden liiallisen lämpövaikutuksen. Ruokasalin lattia on tammimosaiikkiparkettia, jonka alla on pehmentävä nestelevy. Lämpöä jaetaan lattialämmityksellä, Halmesmäki kertoo.

Hänen mukaansa koulurakentamisessa kunnille on annettu väljyyttä, mutta samalla suositaan avoimia oppimisympäristöjä ja muunneltavaa tilaa. Muunneltavuus ja monipuolisuus lisäävät käyttöastetta. Nyt koulun liikuntasalissa harjoittelevat muun muassa sirkuskoululaiset, mutta sali on iltaisin muidenkin liikuntaryhmien käytössä.

Liikuntasalin akustiikkalevyt estävät betonipintaa kaikumasta. Laskeva verho jakaa tilan kahteen osaan. Liikuntasali on suunniteltu vain liikkumista varten, koska muut tilaisuudet voidaan järjestää isossa aulatilassa.

Puupinta elää betonin kuvioissa

_53a7487– Mäntyä on paljon, mutta myös tammea on käytetty. Osa rungosta on betonielementtejä, osa paikallavalettua betonia. Puupinnan elävyys näkyy valetun betonirungon pintakuviossa. Lasiovet luovat läpinäkyvän vaikutelman, Halmesmäki kuvaa.

Opettajan pulpettikin on mäntypuuta, kuten myös ikkunapenkit. Puurakenteen ansiosta valoisuus on silmiinpistävää. Vihreä värimaailma liittyy luonnonläheisyyteen.

Urakka oli haastava, myös aikataulullisesti. Työt alkoivat vuoden 2015 helmikuussa ja urakoitsija luovutti työn tilaajalle 18. heinäkuuta2016.

– Vanha koulu purettiin pois uuden tieltä. Suunnittelun ja rakentamisen aikana pidettiin huolta ympäröivän puuston suojelusta. Tänne haluttiin luoda luonnonmukainen ympäristö ilman, että tammipuut jouduttaisiin istuttamaan uudelleen.

Nykyaikaa ovat myös avaimet. Halmesmäki availee ovia iLoq-avaimella, joka on häntä varten ohjelmoitu esittelykierrosta varten. Turvallisuussyistä luokkahuoneista on yleensä ovi myös toiseen luokkahuoneeseen, samoin neuvolatiloissa.

Rakennustöiden valvoja Hemmo Saartoala kertoo, että urakan aikana työmaalle perehdytettiin noin tuhat henkilöä ja keskimääräinen vahvuus oli 100–120.

– Mukana työssä oli ainakin viiden eri kansallisuuden edustajia. Urakat ovat pilkottuja ja vaihtuvuus suurta. Vaikka työn laatua ohjataan vaadittujen mallisuoritusten avulla, niin rakennuttajan omaa valvontaa työmailla tarvitaan. Urakoitsijat eivät nimittäin itse ehdi aina valvoa riittävästi aliurakoitsijoiden toimintaa, Saartoala toteaa.

Ulkovaippa hyvin eristetty

_53a7378Koulun rakennesuunnittelusta on vastannut A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n Jari-Tapio Aalto. Hän kertoo, että nollaenergiatasoa tavoiteltaessa rakennuksen ulkovaipan lämmöneristystä oli parannettava merkittävästi siitä, mitä vuonna 2010 voimaan saatetut energiamääräykset edellyttivät. Ylä- ja alapohjan osalta parannusprosentti oli 30 ja ulkoseinien osalta noin 50 prosenttia. Rakennuksen ulkoseinien tiiveys on varmistettu betonisella sisäkuorella, jonka ulkopuolella on polyuretaanieriste. Ulkovaippa koostuu vaihtelevasti joko julkisivulevyistä tai tiilimuurauksesta.

– Olemme suunnitelleet nollaenergiataloja aikaisemminkin, joten siinä ei ollut meille mitään uutta, mutta rakennuksen geometria oli varsin mielenkiintoinen. Oli monta nurkkaa ja kalteva yläpohjataso. Katossa oli pitkiä, jänneväliltään 19-metrisiä palkkeja. Nämä kaikki antoivat rakennesuunnitteluun oman mielenkiintonsa. Läpiviennit ja niiden tiivistysratkaisut kävimme läpi yhdessä talotekniikkasuunnittelijan kanssa, Aalto kertoo.

Tilakohtainen ilmanvaihto

_53a7442Arkins Suunnittelu Oy:n Mika Laurila on hoitanut koulun LVI-suunnittelun. Taloteknisesti hanke oli hänen mukaansa varsin tyypillinen, mutta ilmanvaihtoa säädetään säätöpelleillä tilakohtaisesti lämpö- ja hiilidioksiditunnistimien avulla. Raja-arvojen ylittyessä peltejä pienennetään ja päinvastoin. Neuvolassa ja hallintotiloissa ilmavirrat ovat pieniä, joten aikaperusteinen vakioilmanvaihto katsottiin riittäväksi ratkaisuksi. Poistoilman lämmöstä otetaan talteen lähes 80 prosenttia.

– Kohde ei ollut täydellinen nollaenergiatalo vaan lähes nollaenergiatalo. Tästä syystä kaikkea energiaa ei tarvitse tuottaa itse vaan lämmittämiseen saa käyttää esimerkiksi kaukolämpöä, kunhan lämmön talteenotto on kunnossa ja ilmavirrat käyttöajan ulkopuolella pienempiä kuin käytön aikana, Laurila sanoo.

Talo on tiivis. Ilmanvaihtokoneita ei saa kokonaan pysäyttää, vaan niiden on käytävä koko ajan vähintään 25 prosentin teholla.

Auroran koulu, neuvola ja päiväkoti Espoo

Bruttoala: 7395 neliötä
Kustannukset: 21,5 miljoonaa euroa
Rakennuttaja: Espoon kaupunki, Tilakeskus
Arkkitehti: Arkkitehdit Auer & Sandås Oy
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Sähkösuunnittelu: Yhtyneet Insinöörit Oy
LVI-suunnittelu: Arkins Suunnittelu Oy
Rakennusurakoitsija: NCC Rakennus Oy
LV-urakoitsija: Kauklahden Lämpöasennus Oy
I-urakoitsija: Aro Systems Oy
Sähköurakoitsija: Suomen Sähköhuolto Oy
Purku-urakoitsija: Helsingin Talosiirto Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail