Viimeisimmät julkaisut

Aukiolla nostetta Helsinki-Vantaan vaihtoliikenteeseen

Helmikuussa käyttöön otettu Aukio-laajennus ja muu kaukolentoalueen rakentaminen vahvistaa Helsinki-Vantaan roolia Pohjoismaiden johtavana hub-lentoasemana. Aukion erikoisuus on AV-luontoesitys kaarevalla 154 neliömetrin led-näytöllä.

Aukio-laajennuksen tapahtuma-aukio on kahden kerroksen korkuinen aulatila, jossa on kerrosalaa 1350 neliötä. Aulatilaa kiertää 77 metriä pitkä ja kaksi metriä korkea led-näyttö, jonka keskellä saa uppouttavan kokemuksen Suomen luonnosta ja neljästä vuodenajasta.

Finavian teknillinen johtaja Henri Hansson sanoo, että matkustajien kannalta perustekijöitä ovat sekä terminaalin riittävä kapasiteetti että laadukkaat palvelut digitaalisin ratkaisuin tehostettuina.

– Kun terminaali yllättää hyvällä palveluilla, viihtyisillä tiloilla, tehokkaalla tekniikalla ja annoksella elämyksellisyyttä, sen haluaa kokea yhä uudelleen.

Uudistukset maksavat paljon, mutta Finavia Oyj:llä on rohkea strategia, joka perustuu Aasian vaihtolentojen kasvupotentiaaliin. Helsinki-Vantaan 2020-luvun alkupuolelle ulottuvan kehitysohjelman mukaiset uusien ja uudistettujen tilojen sekä palveluiden ja infrastruktuurin investoinnit kohoavat miljardiin euroon. Tähän pottiin sisältyy myös Aukio, helmikuussa valmistunut kaukoliikenteen terminaaliosa.

Helsinki-Vantaan kehitysohjelman toteuttaminen alkoi vuonna 2014. Tuolloin synnytettiin vaihtoliikenteen kasvattamisen VLK-hanke terminaalin ja asematason tuntuvia laajennuksia varten.

Helsinki-Vantaan 2020-luvun alkupuolelle ulottuvan kehitysohjelman mukaiset uusien ja uudistettujen tilojen sekä palveluiden ja infrastruktuurin investoinnit kohoavat miljardiin euroon. Tähän sisältyy myös Aukio, helmikuussa valmistunut kaukoliikenteen terminaaliosa.

– Oli saatava uusia laajarunkokoneiden siltapaikkoja porttiodotusalueineen sekä uutta tehokasta kapasiteettia matkatavarankäsittelyyn ja turvatarkastukseen. Samoin kaivattiin lisää koneiden seisontapaikkoja, rullausteitä ja muuta lentoliikennettä palvelevaa infrastruktuuria.

Iso VLK lohkottiin. Yksi lohkoista on Aukioksi nimetty 21 672 neliön uudisrakennus. Aukiota edelsi terminaalin 8365-neliöinen eteläsiipi, joka otettiin käyttöön 2017. Nyt tekeillä on 34 382 neliön länsi siipi, sen vaiheet 1 ja 2 valmistuvat vuoden 2019 aikana. Parhaillaan on käynnistymässä porttialue 37–39:n 7000 neliön laajennus.

Hansson kuvailee Aukiota sisä- ja ulkoarkkitehtuuriltaan tasokkaaksi rakennukseksi. Korkeat lasiseinät ovat kaltevat ulospäin. Maanpäällisiä kerroksia on kolme, lisäksi on kellari.

Ylinnä on saapuvien matkustajien taso ja sen alla lähtevien matkustajien taso, josta löytyvät tapahtuma-aukio, liiketiloja ja turvatarkastusalue. Asematasolla on avoimessa ulkotilassa liikennealue ja kellarissa matkatavaran lajittelu.

Puuta näkyy kaikkialla Aukion ja muiden uusien tai uudistettujen terminaaliosien sisätiloissa. Seinissä ja katoissa on käytetty pääosin koivua. Tapahtuma-aukion läheisyydessä on brändimyymälöitä, kansainvälisiä ravintoloita ja premium-lounge.

Aukion tapahtuma-aukio

Tapahtuma-aukio on kahden kerroksen korkuinen aulatila, jossa on kerrosalaa 1350 neliötä. Aulatilaa kiertää 77 metriä pitkä ja kaksi metriä korkea led-näyttö, jonka keskellä matkustaja saa uppouttavan kokemuksen Suomen luonnon rauhoittavasta ja virkistävästä vaikutuksesta sekä neljästä vuodenajasta. Tapahtuma-aukion konsepti perustuu Arkkitehdit Davidson Tarkela Oy:n ja Rune & Berg Design Oy:n kilpailuehdotukseen ”Metsäaukio”.

Ehdotuksen jatkosuunnittelusta ja toteutuksesta vastaavana AV-suunnittelijana toimi Granlund Oy, jonka AV-ryhmän teknisenä projektipäällikkönä oli Timo Muurinen.

Tila on varustettu laadukkaalla teatteritekniikalla, mediasisältöön liittyvällä erikoisvalaistuksella ja äänimaisemalla. Tapahtumaaukioon on ladattu kosolti elämyksellisyyttä, se on kaukolentoalueen sydän.

Muurisen mukaan kriittisintä oli lednäytön mekaaninen asennus. Näyttö kiertää pohjaltaan kolmion muotoista aukiota aaltoilevasti Aalto-maljakon tapaan, mitä varten laitevalmistajan piti tehdä erikoisvalmisteisia kehyksiä.

Led-näytöllä esitettävän Metsäaukio-teoksen luontokuvamateriaali kuvattiin monikameratekniikalla, jotta maisema saatiin 360-asteiseksi. Kolmen metrin korkeuteen sijoitetun led-näytön alapuolella on videoprojektoreilla toteutettu interaktiivinen mediaseinä. Lisäksi tapahtuma-aukion viiluseinällä näkyy kaksi projisoitua infotaulua, joissa annetaan tietoa esillä olevan luontomaiseman kuvauspaikasta ja siitä, kuinka sinne pääsee.

Äänijärjestelmä on 16-kanavainen. Valotekniikkaan liittyy ketjunostinjärjestelmä, jolla trussikehikoihin asennetut teatterivalonheittimet saadaan nostettua ylös ja laskettua alas huoltoa varten. Osa heittimistä on moottoroituja, jolloin niillä saadaan aikaan valoanimaatioita. Granlundin äänisuunnittelusta vastasi Aku Päivärinne ja valaistussuunnittelusta Ilkka Paloniemi.

– Tällaista kokonaisuutta ei löydy mistään muualta, sekä AV-teos että esitystekniikka ovat ainutlaatuinen kombinaatio, Muurinen toteaa.

Turvatarkastusaulan korkean katon kalteva otsapinta korostuu epäsuoran valaistuksen heittimillä.

Maamerkki ja katseenvangitsija

Aukio-laajennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi PES-Arkkitehdit Oy, ja toimiston osakas Tuomas Silvennoinen oli hankkeen pääsuunnittelija. Toimiston työkokonaisuuteen ovat sisältyneet myös 12 lähtöporttia käsittävä odotusalue ja eteläsiipi, Aukion jälkeen tuleva länsisiipi ja porttialue 37–39:n laajennus. Rakennussuunnittelun päätavoite on ollut erinomainen matkustajakokemus: tehokkuus, sujuvuus ja elämyksellisyys.

– Luontosisältö led-näytöllä sekä avara puupintainen arkkitehtuuri ja luonnonvalo muodostavat kokonaistaideteoksen ja tilaelämyksen. Suomalaisuus ilmenee selvästi, ja sitä Finavia on edellyttänyt, Silvennoinen sanoo. Puuta näkyy kaikkialla Aukion ja muiden uusien tai uudistettujen terminaaliosien sisätiloissa. Lattioissa on tammea, seinissä ja katoissa pääosin koivua.

Tapahtuma-aukion läheisyydessä on brändi myymälöitä, kansainvälisiä ravintoloita ja premium-lounge. Samassa kerroksessa on uusi turvatarkastusalue, jossa on älykäs läpivalaisulinjasto, henkilöskannerit ja läpivalaisukuvien etätulkinta. Turvatarkastuksen uudistus on vaatinut tuhansia työtunteja teknologian testauksiin, kilpailutuksiin, asennuksiin, konseptin suunnitteluun ja yksityiskohtaisiin käyttöönottotestauksiin. Satoja turvatarkastajia on koulutettu. Turvatarkastajia on linjastoilla töissä enemmän kuin perinteisillä linjoilla, jolloin kapasiteettia on viidennes enemmän matkustajaa kohti.

Asiakaskokemuksen ja turvallisuuden laadun parantamisen lisäksi on painotettu työntekijäkokemusta. Turvatarkastajat ovat osallistuneet muun muassa ergonomian suunnitteluun. Tiedetään, että hyvillä työvälineillä saavutetaan turvallisuuden ja asiakaskokemuksen kannalta parempi laatu.

Turvatarkastukseen sisältyy oma linjasto lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille. Ennen operatiivisen käytön aloittamista turvatarkastuksen toimivuutta selvitettiin testiryhmillä, jotka koostuivat lentoaseman henkilökunnasta ja testimatkustajista.

Aukiosta on haluttu ympäristöstään erottuva rakennus. Kiilamainen muoto ja katon lyhtyosa tekevätkin eroa kentän muihin rakennuksiin. Erityinen pimeän ajan valaistus tehostaa vaaleiden puupintojen näkymistä lasiseinien läpi ulos asematasolle.

– Maamerkkiä halusimme ja sellainen myös saatiin, Silvennoinen toteaa.

Aukion korkeat lasiseinät ovat kaltevat ulospäin. Maanpäällisiä kerroksia on kolme, lisäksi on kellari. Julkisivun kolmikerroksisten, argontäytteisten eristyslasielementtien paksuus on 55 milliä.

Pitkä jänneväli

Aukio-laajennuksen rakennuttajakonsulttina toimi Sweco PM Oy. Rakennesuunnittelun teki Sweco Rakennetekniikka Oy vastaavana rakennesuunnittelijanaan Juha Valjus. Kohteessa ovat keskeisiä teräsrakenteet, ja niiden vastaava suunnittelijana toimi Tomi Eloranta.

Rakennuspaikka on kallioista savimaata. Geosuunnittelusta vastannut TYL Sipti Pohjatekniikka tuotti maaperätiedot lähtötiedoiksi perustussuunnittelua varten. Paalutusta tarvittiin paljon, ja se toteutettiin lyönti- ja porapaaluilla.

Rakenteiden sovitus toiminnallisuuden ehtoihin osoittautui kuitenkin varsin haasteelliseksi rakennuksen alapuolella asematason avotilassa liikennealueella, jossa liikenteen vaatimukset asettivat pilarien sijainnille reunaehtoja.

– Osalle aluetta pilareita ei voinut laittaa, mikä aiheutti rungon jännevälin pitenemisen jopa 35 metriin. Niinpä runkoa tukee kaksi pitkää teräsristikkorakennetta, jotka tukeutuvat halkaisijaltaan 1,2 metrin teräsliittopilareiden varaan. Loput liikennealueen pilarit, 50 kappaletta, ovat betonielementtipilareita, Eloranta kertoo.

Turvatarkastusalueella on älykäs läpivalaisulinjasto, henkilöskannerit ja läpivalaisukuvien etätulkinta.

Epäsäännöllisen ja harvan pilarisijoittelun vuoksi välipohja on jälkijännitetty paikallavaluholvi. Aukion sisätilojen runkorakenteet ovat teräs- ja teräsliittorakenteiset. Matkatavarakäsittelyssä kellarin ja asematason runko on toteutettu teräsbetonielementtipilareilla ja -palkeilla, välipohjat ontelolaatoilla.

– Pilarisijoittelun rajoitteista ja rungon haasteellisesta geometriasta huolimatta pystyimme sijoittamaan jäykistävät rakenteet rakenteellisesti toimiviin kohtiin, Eloranta sanoo.

Aukion sisätiloissa on muuntojoustavuutta. Tasojen kuormissa varauduttiin kauttaaltaan kuuden kilonewtonin hyötykuormaan siltä varalta, että liiketilat ja käyttöasteet jatkossa muuttuvat.

Projektinjohtourakoitsija YIT:n suunnittelun projektipäällikkö Heikki Kurtti kertoo, että Aukion runkoon käytettiin 4210 kuutiota betonia ja yli 2100 tonnia terästä. Painavimmat palkit ovat painaneet yli 30 tonnia ja ristikot 48 tonnia. Nostoihin on käytetty Euroopan tehokkainta siirrettävää torninosturia, jonka puomi on 60-metrinen ja nostokyky puomin päästä 18 tonnia.

Julkisivun kolmikerroksisten, argontäytteisten eristyslasielementtien paksuus on 55 milliä. Yhden elementin koko on 1,4 x 3,2 metriä ja paino 250 kiloa. Lasijulkisivut toteutti Teräselementti Oy, joka toimi YIT:n kanssa VLK-hankkeessa kumppanuussopimuksella niin, että se vastasi myös toteuttamiensa ulkoseinien teknisestä suunnittelusta.

Rakennuksen alapuolella asematason avotilassa liikenteen vaatimukset asettivat pilarien sijainnille reunaehtoja. Osalle aluetta pilareita ei voinut laittaa, mikä aiheutti rungon jännevälin pitenemisen jopa 35 metriin. Runkoa tukee kaksi pitkää teräsristikkorakennetta.

Urakoitsija panosti turvallisuuteen

Lemminkäinen Oy ja fuusion jälkeen YIT Suomi Oy toimi Aukio-laajennuksessa projektinjohtourakoitsijana samoin kuin muissakin VLK-hankkeen osissa.

Projektinjohtourakan johtoryhmään kuuluva YIT:n yksikönjohtaja Mira Alatalo pitää Helsinki-Vantaan ympäristöä äärimmäisen haastavana.

–Torninostureille ja suuremmille mobiilinostureille on haettu lentoestelausunnot. Työmaa-alueella ei ole saanut olla irrallaan tavaraa, joka voi tuulen tai suihkuvirtausten takia lähteä lentoon, Alatalo kertoo. Työturvallisuus on korostunut: hankkeessa on ollut mukana erillinen työturvallisuuden vastuuhenkilö.

Rakentamisen järjestystä on sanellut se, että matkustajasiltojen ja lentokonepaikkojen pitää olla koko ajan käytössä. Työmaan sijainti keskellä lentokenttäaluetta on vaatinut oman erillisen väylän jalankulkuliikenteelle. Tavaraliikenne on kulkenut lentokoneiden rullausväylän yli, joten sen vuoksi on tarvittu vartiointi väylän molemmin puolin sekä saattoauto, joka on vienyt tavarankuljetusauton rullausväylän yli.

Lämpö tuotetaan pääosin kaukolämmöllä, jäähdytys on liitetty lentoaseman jäähdytysjärjestelmään. Lämmitystä ja jäähdytystä jaetaan pääasiassa alakaton säteilypaneelein. Tilojen valaistus ohjautuu läsnäolon ja päivänvalon mukaan.

Teksti Timo Pääsky | Kuvat Mikael Lindén

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail