Viimeisimmät julkaisut

Atlas Copcon Suomen pääkonttori

Panosti huoltoon ja uudisti toimistomaailmansa

Maailman johtaviin kompressoreiden, kaivos- ja louhintatekniikan, rakennustekniikan sekä teollisuustyökalujen ja kokoonpanojärjestelmien toimittajiin kuuluva Atlas Copco on avannut uuden Suomen pääkonttorin Vantaan Hakkilaan aivan Lahdenväylän viereen. Leed Hopea -sertifikaattia hakeva kiinteistö nostaa yhtiön asiakaspalvelun tasoa ja myynnin kilpailukykyä.

 

Teksti: Jari Peltoranta Kuvat: Mikael Lindén

Kiinteistöprojekti lähti liikkeelle huollosta, joka on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja jolle vanhat tilat olivat käyneet riittämättömiksi. Uudessa kiinteistössä on 1 000 neliötä enemmän huoltotilaa kuin vanhassa, minkä ansiosta huoltoon mahtuu kerrallaan useampi iso laite. Myös nostokapasiteettia on runsaasti enemmän kuin vanhassa huoltohallissa. Muun muassa hydraulisille iskuvasaroille on oma korjaustila, kertoo Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab:n toimitusjohtajan Ilkka Eskola.

Uudessa kolmikerroksisessa kiinteistössä toimii neljä Atlas Copco -konsernin tytäryhtiötä – Oy Atlas Copco Ab, Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab, Oy Atlas Copco Kompressorit Ab ja Oy Atlas
Copco Tools Ab.
– Olimme aikaisemminkin saman katon alla, mutta kaikille yhtiöille oli selkeämmin lokeroitu eri tilat. Nyt olemme lähteneet liikkeelle siitä ajatuksesta, että yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset sekä myös synergiaetuja, Eskola kertoo.

Pohjavesialue esti maalämmön käyttöönoton

– Valkoisenlähteentiellä sijaitseva tontti on aivan Lahdenväylän kyljessä kiinni. Tontti on sikäli poikkeuksellisessa paikassa, että tontin moottoritien puoleinen laita on asemakaavassa merkitty alueeksi, jolle ei saa rakentaa, koska se on varattu moottoritien liittymäramppia varten. Itäisen Valkoisenlähteentien on suunniteltu jatkuvan niiltä kohdin siltana Lahdenväylän yli, kertoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Olli Hatvala.

Tontti on pohjaveden muodostumisalueella, mikä määräsi kiinteistön lämmitysratkaisun. Kohteeseen haluttiin alun perin maalämpöä, mutta sille ei saatu lupaa, koska tontti on pohjavesialueella, siksi lämmitysjärjestelmäksi valittiin kaukolämpö.

– Minun on hyvin vaikea ymmärtää tätä kieltoa, koska nähdäkseni on täysin mahdollista porata lämpökaivot pohjavesialueelle niin, että niistä ei ole mitään haittaa. Sen verran kimpaannuin viranomaisten kannanotosta, että olen keskustellut Aalto-yliopiston edustajien kanssa ja lähdemme tekemään diplomityötä, jossa on tavoitteena tehdä ohjeistus lämpökaivojen tekemisestä pohjavesialueella. Atlas Copcon tavoitteenahan on tehdä eri prosesseissa ratkaisuja, joilla vähennetään energiankulutusta, Eskola kertoo.

Pohjavesialueen suojaaminen vaikutti myös siihen, että huoltopiha-alueidenkin kaikki hulevedet poistuvat öljynerotuskaivojen kautta.

Hatvalan mukaan toiminnallinen eli huoltohallipuoli määritteli rakennuksen sijoituksen keskelle tonttia, koska rakennukseen pitää päästä isoilla koneilla ja toisaalta henkilöliikenne pitää pystyä
erottamaan raskaasta liikenteestä. Piha on ympäriajettava ja halleissa on mahdollisuus läpiajoon.

Ruotsin kiinteistö esikuvana

Kiinteistön huoltohallin puoli on osittain kopioitu Atlas Copcon Tukholman huoltohallista. Tukholman mallista poiketen Suomen pääkonttorissa on sekä huolto- että konttoritilat sijoitettu päällekkäin samaan kiinteistöön.

– Myyntitiimimme toimitilat ovat olleet Ruotsissa pääkonttorissa. Myyntiyksikkömme on pieni yksikkö, joten pidimme tehokkaampana, että koko myyntihenkilöstö istuu täällä samassa paikassa, Eskola kertoo.

Oikeastaan tontin muoto ja sijainti määritti sen, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin nostaa toimistotilat kiinteistön toiseen ja kolmanteen kerrokseen, Hatvala toteaa.

Rakennuksen pohja-ala on käytännössä kokonaan huoltohallia ja muuta vastaavaa tilaa. Ainoastaan pieni hissiaula ja porrasaula johtavat toiseen kerrokseen.

– Kakkoskerroksen toimistotilaan johtava paikalla valettu ulkoporras on katoksineen tavallaan käyttöön nähden ylikorostettu. Näin haluttiin merkata toimiston sijainti näkyville.
Toimistokerroksissa on keskeisesti sijoitettu valoaukko toisen ja kolmannen kerroksen välillä. Kerrosten avaamisella haettiin luontevaa yhteyttä kerrosten välille. Kerrosten välillä pääsee
helposti liikkumaan avoportaan kautta, Hatvala toteaa.

Kiinteistön julkisivut ovat pääosin kahta materiaalia. Huoltohalliosassa on kevytjulkisivu eli pelti-villa-pelti-elementit ja toimisto-osalla betonisandwich-elementit, jotka samalla hiljentävät moottoritien liikennemelua. Elementtien ulkokuori on valettu aaltopeltimuottiin eli siinä on aaltomainen profiili ulkopinnassa ja lisäksi rautakäsittely, joka tuo julkisivuun ruosteenpunervan
värin.

Hard Rock Cafeatlas_copco2

Toimistosuunnitteluprojektia johdettiin Hatvalan mukaan aika pitkälti Ruotsin pääkonttorista käsin.

– Konsernin kiinteistöpäällikkö Tukholmasta toi heti alussa vahvasti esiin, että nyt tehdään activity based office-tyyppistä nykyaikaista monitilatoimistoa, Hatvala kertoo.

Toimistokerrokset on jaettu toiminnallisten tarpeiden mukaan. Tarjolla on hiljaisia tiloja, hiljaisempia alueita, avokonttoritilaa, puhelinhuoneita ja neuvottelutiloja. Äänimaailman hallitsemiseksi lattioissa on tekstiilimatto. Lähtökohtana on, että keskialueen kahvilasta ulkokehälle päin siirryttäessä tulee ääniltä ja muulta toiminnalta rauhoitetumpia tiloja. Hiljaisemmalla
ulkokehällä on akustoivat sermit työpisteiden välillä. Hiljaisia huoneita ei varata ennakkoon minkään järjestelmän kautta, vaan huoneisiin vain mennään tarvittaessa.

Työntekijät siirtyvät toimistossa eri pisteisiin sen mukaan, mitä he ovat kulloinkin tekemässä. Näin uudessa pääkonttorissa on vähemmän kiinteitä työpisteitä kuin aiemmassa toimitilassa.

Kakkoskerroksen valoaukon kohdalle on sijoitettu kahvila-ravintola, jonka kautta työntekijätkin tulevat töihin aamulla. Kahvila-plaza hallitsee sisääntuloa ja kakkoskerrosta. Vastaanottotiskiä
koristavat järeät poratut kivenmurikat, mistä kahvilan nimikin tulee. Periaatteessa kaikki toimistojen puupinnat on tehty vaahteran sävyihin.

– Kahvilatilan alakatossa on puurimapinta, joka oli haasteellinen toteuttaa, koska kattorimat olivat painavia, kohteen KVR-urakoitsijana toimineen YIT Rakennus Oy:n työmaainsinööri Laura
Silander toteaa.

Kahvilan vieressä sijaitsee kolmeen osaan jaettavissa oleva lasiseinäinen pääneuvottelutila. Neuvottelutilojen seiniin on maalattu erikoismaalilla valkoinen kirjoitus- ja piirtopinta. Toisen kerrokset seinissä on mustavalkoisia historiakuvia yrityksen historiasta.

Kiinteistön värimaailma on peräisin Atlas Copcon omasta värimaailmasta. Kalusteet ovat Iskun tuotantoa.

Järeät hallirakenteet

Rakennus on betonirunkoinen ja huoltohalliosassa on betonipilari, -palkki ja TT-laattarakenne. Halliosan välipohjan betonipalkkien jännevälit ovat pitkiä, noin 20 metriä, jotta hallissa pystytään liikuttamaan järeitä koneita. Toimistokerrosten välissä on ontelolaattavälipohjat. Hallissa on raskaita kuormituksia tuottavat kymmenen ja 12,5 tonnin siltanosturit. Lisäksi
siellä on useampia pylväsnostimia.

Osiin jaetussa huoltohallissa on suuri vapaa korkeus, koska poravaunujen syöttölaitteiden suuntia kalibroidaan sisällä ja korkeiden laitteiden pitää olla tällöin pystyasennossa. Lattialämmityksellä varustetussa hallin lattiassa on kulutusta kestävä kvartsisirotepinta.

Kiinteistön pihalla on betonirakenteinen isohko kylmäkatos huollettavia koneita varten. Katos on paloturvallisuussyistä tehty järeillä betonirakenteilla, koska se on kiinni naapuritalon seinässä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail