Viimeisimmät julkaisut

Asunto Oy Neitsytpolku 1b

Yli 80 vuotta vanha funkiskiinteistö Helsingin eteläisessä kantakaupungissa koki täydellisen muutoksen Peabin 1,5 vuotta kestäneessä peruskorjausurakassa. Muun muassa kirjasto- ja opetuskäytössä aikanaan toiminut kiinteistö oli tyhjillään ja purku-uhan alla, mutta perustajaurakoitsija päätti jalostaa sen yksilöllisiksi kerrostaloasunnoiksi.

Neitsytpolku1b5751Ullanlinnassa Neitsytpolku 1 b:ssä sijaitseva kiinteistö oli tyhjillään sen jälkeen, kun siinä viimeksi toimineet slaavilainen kirjasto ja teologinen tiedekunta muuttivat pois. Myös autokorjaamokäytössä värikkään historiansa aikana palvellut kiinteistö koki sodan aikana pahoja vaurioita – sekä siihen iskeytyneestä pommista että naapuritontin poikakoulusta levinneen tulipalon takia. Talon runko kuitenkin säilyi ehjänä pilari-palkki -runkotyyppinsä ansiosta.

Pommituksen jäljet ovat nähtävillä yhä; muutamia korjattuja, notkolleen jätettyjä palkkeja ei ollut kantavuuden takia tarpeen oikaista, ja arkkitehti päättää jättää tilanteen ennalleen. Asukkaat ovat ottaneet tämän historiallisen piirteen hyväksyvästi vastaan, yhtenä talon ainutlaatuiseksi tekevänä yksityiskohtana.

Muutenkin talo on erittäin omaleimainen asuinrakennus. Kerroskorkeudet vaihtelevat kerroksittain ja jopa asuntojen sisällä, mikä on tiennyt suunnittelijoille ja urakoitsijalle paljon mietittävää ja johtanut suhteellisen kalliisiin ääni- ja taloteknisiin ratkaisuihin. Oma lukunsa on tontin ahtaus; minkäänlaista varastotilaa ei ollut käytettävissä, mikä teki kohteesta logistisesti erittäin vaativan.

Purkupisteet mietittävä tarkkaan

Koska useimpien asuntojen huonejärjestys ja tilaratkaisu meni täysin uusiksi, purkutöiden määrä tiedettiin heti alussa suureksi. Purkujätettä kertyi kaikkiaan 2000 tonnia asuinpinta-alaltaan 2672 neliömetrin kiinteistössä. Kaikki jäte oli siirrettävä kiinteistöstä pois yhden 2,5 metriä korkean ja leveän aukon kautta. Samasta aukosta oli tuotava sisään kaikki rakennustarvikkeet, joten työmaan logistiikka oli suunniteltava erityisen tarkasti. Tarvikkeiden ja kaluston koneellinen siirtäminen onnistui epätavallisen huonosti, sillä torninosturille ei ollut pihalla eikä kadulla tilaa. Esimerkiksi korkeiden huoneiden korkeat ikkunankarmit oli kannettava sisäpihalle käsin ja nostettava sieltä köysien avulla kuhunkin huoneistoon. Pokat kannettiin porrashuoneen kautta. Kantajiksi tarvittiin paljon keikkatyövoimaa; yhteensä Peabin perehdyttämiä työntekijöitä työskenteli työmaalla lyhyt- tai pitkäaikaisesti noin 500, mistä vaativien ammattitöiden osuus oli huomattava.

Neitsytpolku1b5748Yksi vaativimmista töistä oli vanhojen kantavien rakenteiden purku. Purkujärjestys oli ratkaisevan tärkeä, sillä rakenteet oli optimoitu niin, että purkujen avulla maksimoitiin myytävien asuinneliöiden määrä. Poikkeamat tarkoin suunnitellusta purkujärjestyksestä olisivat voineet pahimmillaan johtaa rungon sortumiseen.

Suuri osa purkutöistä muodostui 1970-luvulla rakennettujen siporex- ja tiiliväliseinien purkamisesta. Myös kantavia paikallavaluseiniä oli purettava joko kokonaan tai niihin oli tehtävä talotekniikan reititysten vaatimia reikiä.

Purkutöiden aikana rakennesuunnittelija Finnmap Consulting, Peab ja purku-urakoitsija Capillar Group tekivät erityisen tiivistä yhteistyötä. Asiat oli sovittava katselmuksessa työmaalla, koska yksityiskohdat poikkesivat monin paikoin vanhojen suunnitelmapiirustusten mukaan arvioiduista.

Purkujen aikana vanhoista rakenteista paljastui myös jonkin verran asbestia ja kreosoottia, jotka poistettiin perustajaurakoitsijan kustannuksella. Muitakin ennakoimattomia kustannuksia noin kuuden miljoonan euron urakka toi. Esimerkiksi kahden peräkkäisen lumitalven seurauksena lumitöiden ja lumen poisajon kustannukset nousivat yli 100 000 euroon. Myös kadunpätkän vuokraaminen sääsuojien asennus- ja poistotöiden ajaksi maksoi työmaalle kuusinumeroisen euromäärän, vaikka vuokrahinta kuulostaakin halvalta: 2,50 euroa katuneliöltä viikossa.

Logistiikan hankaluuksista aiheutuneet kulut olivat etukäteen suurin piirtein tiedossa, mutta silti niiden suuruus tuli pienenä yllätyksenä työmaalle. Esimerkiksi paikallavalut, yhteensä runsaat 900 kuutiometriä, oli tehtävä erikoiskalustolla, jolloin kustannukset olivat noin puolitoistakertaiset verrattuna tilanteeseen, jossa tilaa olisi ollut riittävästi töiden toteuttamiseksi tavalliseen tapaan.

Vaihtoehtona huoneistojen kantavien seinien, hissikuilujen ja porrashuoneiden paikallavaluille olivat esillä kantavat harkkoseinät, mutta niistä luovuttiin asennustöiden hankaluuden ja ääneneristyskysymysten takia. Uudet ääneneristysvaatimukset tulivat täytetyiksi mantteloimalla vanhaa runkoa paksummaksi sekä lattialämmitysjärjestelmään yhdistetyn kelluvan lattiarakenteen ansiosta.

Kohde valittiin viime vuonna Vuoden Korjausrakennustyömaaksi, pitkälti juuri purkutöiden vaativuuden ja onnistuneen toteutuksen ansiosta.Neitsytpolku1b5764

Huoneistokohtaisia ratkaisuja

Purkutöitä oli tehtävä luonnollisesti myös talotekniikan ajanmukaistamisen vuoksi. Erityisesti ilmanvaihdon uusi reititys ja tilan riittävyys aiempaa isommille putkille tuotti suunnittelijoille ja urakoitsijoille päänvaivaa. Lisäpohdintaa aiheutti alkuvaiheessa ilmanvaihtokonehuoneen sijoittaminen kaupunkikuvallisesti herkkään rakennukseen. Varsin aikaisessa vaiheessa syntyi kuitenkin ratkaisu, jonka mukaisesti asuntoihin päätettiin tehdä huoneistokohtainen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto eikä uutta konehuonetta näin ollen tarvittu.

Vaativimmat huoneistokohtaiset ratkaisut liittyivät huonetilojen uudelleenjärjestelyihin. Monissa tapauksissa tilajärjestelyjen uusiksi laittamisen ehtona oli runkorakenteen vahvistaminen stabiliteetin riittävyyden varmistamiseksi.

Uudet tilajärjestelyt johtivat myös vaativiin ratkaisuihin, jotta lattioiden korot saatiin kohdalleen ja vastaamaan myös porrashuoneiden olemassa olevia tasoja. Paikoin samassa huoneistossa oli korjaustöiden alkaessa jopa viittä erilaista korkotasoa, koska käyttötarkoitusta oli muutettu useaan otteeseen talon historian aikana. Yksi vaativimmista yksityiskohdista liittyi märkätilojen lattioiden korottamiseen ääneneristyssyistä; niillä kohdin käytettävissä ollut korkeussuuntainen tila oli erityisen tiukoilla.

Rungon aiemmin tehdyt vahvistukset puolestaan paljastuivat monin paikoin ”vahvistuksiksi”; pinnan alta paljastui tasoitetta tasoitteen perään, ja todellinen runkovahvuus oli jopa viisi senttimetriä oletettua pienempi. Nämäkin yllätykset koituivat perustajaurakoitsijan maksettaviksi. Asunnot tosin myytiin urakoitsijan ja Hypoteekkiyhdistyksen, hankkeen toisen rahoittajan, näkökulmasta hyvään 10 000 euron neliömetrikeskihintaan. Ylimpien kerrosten huoneistoista maksettiin jopa lähes 15 000 euroa neliöltä; alimpiin kerroksiin lähes puolta halvemmalla.

Neitsytpolku1b5752

Rakennustaiteellisestikin arvokas kohde

Neitsytpolku 1:n kiinteistöä voi täydellä syyllä pitää arvoasuntokohteena – sekä asunnoista maksettavien neliöhintojen että kiinteistön tyylin ja historian kannalta. 1928 valmistuneen, rungoltaan syvän ja kadulle päin kapean rakennuksen alkuperäinen arkkitehti on Runar Finnilä. Alkuperäinen rakennus oli vain kolmikerroksinen, mutta kymmenen vuotta valmistumisensa jälkeen se korotettiin viisikerroksiseksi. 1970-luvulla taloon vielä lisättiin ullakkokerros.

Taloa asunnoiksi muutettaessa lähtökohtana oli palauttaa siihen tyylikäs 1920-luvun funkishenki sekä tuoda asuntoihin lisää valoa.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail