Viimeisimmät julkaisut

Asunto Oy Heinolan Puumera

Heinolan passiivitasoinen puukerrostalo - Monessa suhteessa edelläkävijä

Heinolan Vierumäkeen on valmistunut puukerrostalo, joka on edelläkävijä Suomessa sekä rakennustekniikaltaan että energiataloudeltaan. Kyseessä on viisikerroksinen hybridipuukerrostalo, jonka välipohjissa on hyödynnetty uudenlaisten puurakenteiden lisäksi ohutta betonikerrosta ääni- ja värähtelyongelmien ratkaisemiseksi. Rakennus täyttää VTT:n määrittelemät passiivitalokriteerit ja on hiilijalanjäljeltään Suomen matalatasoisin kerrostalo.

_DSC6976 2Tämä on Suomen korkein puukerrostalo, joka kuluttaa energiaa puolet vähemmän kuin kiristettyjen määräysten mukainen normitalo. Ulkoseinän eristepaksuus on 270 millimetriä ja sen U-arvo on 0,14. Ilmatiiveysluku oli 0,5 eilen mitattuna. Lämmitysenergian arvioitu vuotuinen kulutus on 25 kWh/bm2, kertoo kohteen rakennusurakoitsijana ja yhtenä rakennuttajana toimineen Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Päätös puukerrostalon rakentamisesta syntyi keväällä 2009 yhteistyössä puuelementtitoimittajien Versowood Oy:n ja Koskisen Oy:n kanssa. Molemmat yritykset olivat myös mukana rakennuttajina, kuten Heinolan kaupunkikin. Itse rakennustyömaa käynnistyi keväällä 2011.

– Haemme tällä tavoin tasoitusta kausivaihteluumme, koska talojen runkorakentaminen on kesäpainotteista, Versowoodin toimitusjohtaja Pekka Kopra perustelee päätöstä omalta kantiltaan.

Perustustyöt käynnistettiin maalis-huhtikuun taitteessa 2011 ja asukkaat muuttivat sisään marraskuun lopussa eli rakentamisaika oli 7 kuukautta. Vastaavan betonitalon rakentaminen olisi Airaksisen mukaan vienyt 4-5 kuukautta pidempään.

– Asennuksen läpimenoajasta on vielä pudotettavissa kuukausi-puolitoista seuraavissa kohteissa. Elementtejä muokataan jatkossa vielä asennusystävällisemmiksi, Kopra toteaa.

AsOyPuumera7378 2Passiivitalo normitaloa halvemmalla

– Kun ryhdyimme aikanaan kehittämään matalaenergiarakentamista, meitä pidettiin vähän hulluina, samoin kuin tässä puukerrostalohankkeessa. Enää ei pidetä. On todettu, että kosteuden suhteen matalaenergiatalossa ei ole mitään ongelmaa. Olemme myös osoittaneet sen, että puukerrostalon rakentamisen ongelmat on ratkaistu, Airaksela sanoo painokkaasti.

Puumeraksi ristityn ensimmäisen puukerrostalon rakentamiskustannukset olivat samaa luokkaa kuin betonitalon rakentaminen olisi ollut. Airaksela lupaa, että seuraava talo pystytään rakentamaan vielä kustannustehokkaammin.

– Pystymme nyt tekemään passiivitalon halvemmalla kuin normien mukaisen talon. Ensimmäinen talo on kuitenkin aina kokeilukohde, vaikka kuinka hyvin mietitään asiat ennakkoon. Meillä oli noin sadan kohdan kehityslista rakentamisen tehostamiseksi, kun runko oli saatu pystyyn, eli oppia on saatu koko ajan tekemisen mukana, Airaksela sanoo.

Rakennus tarvitsee 25 asteen pakkasella 20 W/m2 lämmitystehoa. Se tulee joko ihmisistä, koneista tai laitteista tai se tuotetaan ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Lämmityksen tarvitsema energia tulee ilmanvaihtokoneesta vesikiertoiseen patterivastusjärjestelmään.

– Jos sinulla on iso tietokone tai plasmatelevisio, se tuottaa enemmän lämmitysenergiaa kuin koko asunto tarvitsee lisälämpöä kovallakaan pakkasella, Airaksela sanoo.

Lisälämpönä käytetään tarvittaessa kovimmilla pakkasilla Versowoodin paikallisella tehtaalla puubiojätteestä tuotettua kaukolämpöä, joka on käytännössä päästötöntä.

Kohteen ilmanvaihtokoneet ovat avoimen aulan kerrostasoilla porrashuoneessa. Poistoputket ovat mahdollisimman lyhyitä ja ne johtavat suoraan ulos kustakin ilmanvaihtokoneesta. Huoneistokohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän tulo- ja poistoaukot ovat keskenään pystylinjassa julkisivuseinässä.

– Lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on noin 70 prosenttia, todellisena hyötysuhteena. Olemme mitanneet täällä käytettyä ratkaisua tosiolosuhteissa aiemmassa Leppävaaran koekohteessamme ja olemme saaneet hyötysuhdetta nostettua aika paljon jälkiseurannan ansiosta. Todellinen hyötysuhde on nyt parempi kuin alkuperäiset testilaboratorion antamat arvot, Airaksela kertoo.

AsOyPuumera7366 2

Kantavien elementtien hybridirakenne

– Rakennuksen elementointiaste oli korkea. Välipohjat, kantavat väliseinät, ulkoseinät ja yläpohja olivat kaikki valmiina elementteinä. Puuelementtimitoitus poikkeaa täysin ontelolaattamitoituksesta, jolloin mitoituspaketti meni kokonaan uusiksi. Se antoi reunaehdot runkosyvyyksille ja vastaaville, arkkitehti Mika Ukkonen Vuorelma Arkkitehdit Oy:stä kertoo.

Elementtitoleranssit ovat puutalossa vain 5 millimetriä, kun ne ovat betonitalossa 15 millimetriä. Ainoastaan yläreunassa on 15 millimetrin toleranssi painuman takia.

– Paneelijakokin mietittiin hyvin tarkkaan niin, että paneelijako menee ehjänä läpi aukotuksen. Ikkuna-aukotukset on sovitettu julkisivupaneelien mukaan, Ukkonen sanoo.

Puumera on nimetty hybridipuukerrostaloksi. Mitä sillä tarkoitetaan?

– Hybridirakenne tarkoittaa tässä talossa sitä, että rakenteessa on yhdistetty perinteinen suurelementti ja liimapuurunko. Näin saatiin liimapuun kanto-ominaisuudet integroitua suurelementtiin. Kaikki osastoivat väliseinät ja julkisivuseinät on tehty tällä rakenteella, kertoo kohteen rakennesuunnittelijana toiminut Harri Moilanen Finnmap Consulting Oy Puolanteesta.

Suunnittelun lähtökohtana ollutta passiivitasovaatimusta Moilanen ei kokenut ongelmana, vaan enemmänkin rakenneteknisenä mahdollisuutena. Passiivitasovaatimus määritteli ulkoseinärakenteen paksuudeksi 270 millimetriä, mikä antoi mahdollisuuden hybridirakenteen vakioimiseen.

– Huoneistojen väliset kantavat elementtiseinät ovat ristirunkoisia, mikä mahdollisti hyvän äänitekniikan. Tämä mahdollisti myös sen, että seinärakenteen paksuus ei muutu, vaikka tolppakoko muuttuisi. Kantavuus voidaan optimoida seinän vakiopaksuuden sisällä, Moilanen kertoo.

Rakennus on täysin levyjäykisteinen ilman jäykistävää betonista hissikuilua tai vastaavaa rakennetta. Suurelementtien lisäksi käytetyt kantavat palkit ovat normaalia liimapuuta.

Välipohjien rakenne on sekin omaperäinen. Välipohjat ovat puu-betoni-liittorakenteita, eli puuelementin päälle valettu 60 millimetriä paksu betonilaatta on sekin osa kantavaa rakennetta. Liitto-osana toimivat vinoruuvatut kansiruuvit. Puu ja betoni yhdistyvät kansiruuvivaarnoilla toisiinsa.

– Tähän ratkaisuun päädyttiin äänitekniikan ja äänipohjan värähtelyominaisuuksien vuoksi. Ratkaisu mahdollistaa myös karvan verran ohuemman välipohjalaatan eli matalammat välipohjapalkit, Moilanen sanoo.

– Liitoksissa suurimmat asiat olivat äänitekniikan lisäksi painumat. Kerroskorkeudessa pyrittiin minimoimaan vaakasuuntaisen puun osuus, jolloin syntyy mahdollisimman vähän painuva rakenne. Toisaalta rakenteeseen tarvittiin äänitekniikan takia riittävä kerroksellisuus äänen sivutiesiirtymän vähentämiseksi.

Puurakenteiden lisäksi väliseinien alla käytettiin polyuretaanipohjaista Sylodyn-mattoa ääneneristyskaistoina. Portaissakin on massiivisen liimapuurakenteen päällä kivilaatta hillitsemässä värähtelyjä.

AsOyPuumera7376 2

Paloturvallinen rakennus

Puumeran rakentaminen aloitettiin viime syksynä vanhojen tiukempien palosäädösten aikaan. Viidennen kerroksen rakentaminen vaati paloselvityksen ja rakennuksen paloturvallisuus on varmistettu monikertaisesti. Olisiko talo tehty toisin uusien määräysten aikana?

– Taloa ei olisi tehty toisin, mutta pikkuisen vähemmillä kilkkeillä olisimme päässeet. Tänne on nyt laitettu kaikki varmuustekijät, mitä voi kuvitella, Airaksela sanoo.

Perinteisten porrashuonepoistumisteiden ja nostureilla tapahtuvien parvekenostojen lisäksi rakennuksessa on poistumistieluukut parvekkeiden lattioissa. Lisäksi talossa on sumusprinklaus ja etäyhteydessä paloasemalle oleva palovaroitinjärjestelmä. Porrashuoneissa on joka tasolla palovaroitinjärjestelmä.

– Nykysäännösten mukaan palovaroitinjärjestelmä olisi tehty kevyempänä ja parvekkeiden poistumisluukut olisivat myös jääneet pois. Niiden kustannukset ovat kuitenkin niin pienet, että sillä ei ole merkitystä kokonaisuudessa, Airaksela toteaa.

Muita paloyksityiskohtia ovat ensimmäisen ja toisen kerroksen palokatko julkisivussa sekä kerrosten välillä ulkoverhouksen tuuletusväleissä olevat Flame Trap -palopellit, jotka ehkäisevät palon hormi-ilmiön verhouksen takana. Lisäksi vesikaton räystäillä on uudenlaiset palokatkot, jotka on kehitetty hankkeen tiimoilla.

– Moninkertainen paloturvallisuus on myös vahvuus, sen ansiosta puutalo on turvallisempi kuin betonirakennus. Käytännössä itse talon runko ei osallistu oikeastaan koskaan asukkaiden palokuolemiin, on runko sitten puuta, terästä tai betonia. Sisäpuolen irtaimiston palo aiheuttaa kuolemantapaukset, Airaksela sanoo.

Rakennuksessa on kaikissa tiloissa sumusprinklaus, joka estää käytännössä myös irtaimiston aiheuttamat palokuolemat, koska sprinklaus sammuttaa irtaimistopalon heti alkuvaiheessa. Sumusprinklaus on paljon tehokkaampi kuin perinteinen vesisprinklaus, vaikka sumusprinklaus käyttää vain kymmenesosan vesiprinklauksen vesimäärästä. Sumusprinklauksen kosteusvahingon rajoittuvat huoneiston sisälle ja ne on nopea kuivata.

AsOyPuumera7367 2

Puukerrostalosuunnittelussa osaamisvaje

Uudet kevennetyt puukerrostalorakentamisen normit tekevät Airakselan mukaan puusta kilpailukykyisen materiaalin betonin kanssa.

– Lähinnä esteenä ovat asenteet ja suunnitteluosaamisen puute. Itse käytännön puurakentaminen työmaalla osataan kyllä, hän sanoo.

Airakselan mukaan suurimmat haasteet puukerrostalorakentamiselle ovat piirustuspöydällä tapahtuvan suunnittelun kehittämisessä. Nykyisiä 3D-suunnittelutyökaluja ei ole kehitetty puurakentamiselle sopiviksi.

– Suomessa on aivan liian vähän puukerrostalon rakennesuunnitteluosaamista. Sinne pitäisi laittaa paljon panoksia, jos puukerrostaloja halutaan tehdä enemmän. Meiltä loppuvat osaavat suunnittelijat kesken. Tässä kohteessa oli varmaan yksi Suomen parhaista puurakentamisen rakennesuunnittelutoimistoista, Finnmap Consulting Oy Puolanne. Muita kokeneita osaajia ei kovin montaa löydy tästä maasta, Airaksela sanoo.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail