Viimeisimmät julkaisut

Arvo 2

Kampuksen värikäs maamerkki

Kaupin kampukselle Tampereelle valmistunut Arvo 2 kokoaa yhteen lääketieteen, terveystieteiden ja BioMediTechin toiminnot parantaen tilatehokuutta ja yhteiskäyttöä.

Teksi: Anne Korkala, Kuvat: Jukka-Pekka Juvonen

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n uusin hanke, Arvo 2, valmistui Tampereen yliopiston, ammattikorkeakoulun ja teknillisen yliopiston yhteiskäyttöön toukokuussa. Rakennukseen on keskitetty Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveystieteiden yksiköiden sekä BioMediTechin toiminnot. 25 000 bruttoneliön uudisrakennus tukee yliopiston strategiaa yhdistäen toimintoja, parantaen tilatehokkuutta sekä hyödyntäen synergiaa ja yhteiskäyttöisyyttä. Muun muassa yhteiskäyttöiset laboratoriot tuovat tehoa tämän ainutlaatuisen talon toimintaan.

16Laboratorio-, opetus- ja toimistotiloja sisältävä rakennus sijoittuu lääketieteen ja terveystieteiden yksiköiden käytössä olevan Arvo-rakennuksen viereen. Arvo 1:n ja Arvo 2:n yhteenlaskettu pinta-ala on noin 33 000 neliötä. Aula- ja ravintolatiloilla toisiinsa yhdistetyistä rakennuksista käytetään jatkossa nimeä Arvo.

Arvo 2:n on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Matti Mastosalo. Rakennus toimii sairaalakampuksen lukuisten valkoisten rakennusten joukossa maamerkkinä, johon on helppo orientoitua. Lohkojen mukaan eri väreihin jaetut massat ovat keltainen opetusosa, turkoosi laboratoriolohko sekä vihreä toimistotila.

Rakennuksen kevytrakenteisen julkisivun ratkaisuihin vaikutti pitkälti tavoite kohteen muuntojoustavuudesta. Sisätilojen suunnittelussa muuntojoustavuutta oli sjoittaa eri toiminnot omiin lohkoihin.

–Taustalla on idea eri käyttäjäryhmien tilatarpeiden muuttumisesta ajan myötä. Ratkaisu mahdollistaa yhteisten resurssien kehittämisen ja niiden joustavan käytön. Käyttäjät kävelevät rakennuksessa enemmän kuin perinteisessä ratkaisussa, mikä puolestaan mahdollistaa kohtaamisia ja uusien yhteyksien syntymisen tutkijoiden, opiskelijoiden ja työtekijöiden kesken, Mastosalo kertoo.

Kaksivaiheinen urakkamuoto sai kiitosta

Paljon erikoistiloja sisältävä kohde oli suunnittelullisesti hyvin vaativa. SYK Oy halusi kaksivaiheiseen projektinjohtourakkaan konkareita, joilla on aikaisempaa kokemusta myös sairaala-alueelta. Työpäällikkö Timo Rajala NCC Suomi Oy:stä sai aisaparikseen vanhan tutun, rakennuttajakonsultti Jorma Rantasen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä.

– Meillä molemmilla on kokemusta sairaala-alueella toimimisen erikoispiirteistä, mutta Arvo 2:n kaltainen iso, runsaasti erikoistiloja sisältävä rakennus vei omankin osaamisen ja kokemukset uudelle tasolle, Timo Rajala myöntää.

14Rakennuttajakonsulttina toiminut projektipäällikkö Jorma Rantanen tuli mukaan vuoden 2013 alkupuolella viimeistelemään hankesuunnitelmaa, jolla kilpailutettiin ensimmäisen vaiheen urakoitsijat. NCC Suomi Oy valittiin suunnitteluvaiheen ohjaukseen ja kehittämiseen urakoitsijaksi, ja yritys jatkoi myös toteutusvaiheen tavoitehintaisena projektinjohtourakkana.

–Tiivis yleissuunnitteluvaihe kesti vain neljä kuukautta. Varsinainen toteutussuunnittelu tehtiin rakentamisen aikana. Kunnialla maaliin pääsemistä helpotti, että saimme urakoitsijan näkemyksen sekä toteutukseen että taloudellisiin yksityiskohtiin jo suunnitteluvaiheessa, Jorma Rantanen kertoo. Kaksivaiheisen urakkamuodon vahvuus on toiminnan kehittäminen prosessin aikana.

– Käyttäjän ei tarvitse vielä alkuvaiheessa tietää mitä tilaan tarvitaan. Rakennusaikaa käytetään toiminnan kehittämiseen ja tilatarpeiden täsmentämiseen käyttäjätietojen tarkentueessa hankkeen edetessä. Mielenkiintoinen hanke vaati paljon erikoisosaamista, jota kaikki jouduimme opiskelemaan, Mastosalo sanoo. Rajalankin mukaan kaksivaiheinen urakkamuoto toimi hankkeessa hyvin.

–Kun urakoitsija pääsee ajoissa mukaan omien ehdotustensa kanssa, säästetään aikaa ja vaivaa jo suunnitteluvaiheessa. Toivoisin urakkamuotoa käytettävän enemmänkin.

Rakentaminen kosteudenhallintasuunnitelman sanelemana

Rakentaminen alkoi huhtikuussa 2014. Kaava ja ympäristötekijät tekivät yli 67 miljoonan euron hankkeesta vaativan jo lähtökohtaisesti.

21– Kaupin kampus sairaalaympäristöineen on herkkää aluetta, missä lisäksi on kaavallisesti suojeltua metsää. Kallioperäinen rakennuspaikka vaati louhintaa. Ympäristö on täynnä tärinäherkkiä laitteita, jotka vaativat erityishuomiota. Urakoitsija suoriutui monella tapaa vaativasta hankkeesta kiitettävästi, Jorma Rantanen toteaa. Rakennuksen kolme toiminnallista lohkoa on useassa tasossa ja osittain maan alla. Kerroksia on 5 tai 6 lohkosta riippuen. Lähes puolet rakennuksen neliöistä ovat laboratoriotiloja, jotka on kaikki sijoitettu E-lohkoon. D-osa on toimistotilaa ja F-lohkossa on opetustiloja, auditorioita, pienryhmätiloja ja aulatiloja. Keittiö ja opiskelijaruokala sijaitsevat maan alla.

– Aloittamisjärjestyksen määritteli lopulta kosteudenhallintasuunnitelma. Rakentaminen aloitettiin taitotiloja sisältävästä F-lohkosta ja E- ja D-lohkot tehtiin sen jälkeen pitkälti rinnakkain, Rajala kertoo. Rakennuspaikan ahtaus ja vain yksi kulkureittimahdollisuus toi mukanaan vaativan logistiikan ja tiukkoja aikatauluvaateita etenkin elementtitoimitusten suhteen.

– Urakoitsijalla oli kuitenkin taito tehdä työmaasuunnitelmat niin, että saimme aikataulut toimiviksi, myös turvallisuuskoordinaattorina toiminut Rantanen sanoo.

Matala kerroskorkeus haastoi talotekniikkaa

Talotekniikan näkökulmasta rakennus pitää sisällään paljon melko tavanomaisia tiloja sekä vaativia erikoistiloja. E-lohkossa laboratorioiden yhteydessä on noin tuhat neliömetriä puhdastiloja ja soluviljelytiloja, joiden ilmamäärät on mitoitettu monikymmenkertaisiksi tavanomaisiin tiloihin nähden.

1– Nykyaikaisessa laboratoriossa ja puhdastiloissa tärkeintä on painesuhteiden hallinta eli se, ettei likainen ilma pääse puhtaisiin tiloihin. Erityistiloissa vaativinta ilmanvaihdon mitoituksessa on tilojen painesuhteiden säilyttäminen esimerkiksi vetokaappipoistoja käynnistettäessä. Siksi näiden tilojen painesuhteita hallitaan ja tarkkaillaan omalla erillisellä erikoisautomaatiollaan, kertoo suunnittelija Urpo Koivula Insinööritoimisto AX-LVI Oy:stä.

Vaativan LVI-tekniikan suunnittelun ja toteutuksen kannalta kerroskorkeuden periytyminen naapurirakennuksesta oli paikoitellen varsin haastavaa, eikä rakennuksesta saatu Koivulan mukaan niin muuntojoustavaa kuin alun perin laboratorio-osien kohdalla oli tavoitteena.

– Kerroskorkeus saisi olla merkittävästi isompi, jopa 1,5 metriä, jotta tekniikka mahtuisi kulkemaan alakaton yläpuolisessa tilassa kuin monitasoristeyksessä ja tilaa olisi myös risteilylle ja laajennuksille. Huollettavuus on kunnossa, mutta paikoitellen tekniikka on sovitettu kohdilleen kenkälusikalla, Urpo Koivula toteaa.

Muilta osin muuntojoustavuus toteutui suhteellisen hyvin. Täysin muuntojoustavassa toimisto-osassa on esimerkiksi varauduttu tiettyyn määrään neuvotteluhuoneita, joissa on isommat ilmamäärät.

– Opetustilat ovat osaksi muuntojoustavia, mutta tekniikkaa on paljon mukaan lukien kaasu- ja paineilmaputkistot, Koivula kertoo.

Osana kaukokylmää

Toteutusvaiheessa urakoitsija joutui tekemään lisätöinä ratkaisuja tietomallin ohi.

12– Mallintamisen muutoksia tehdään aina myös rakentamisen aikana, koska lähtötiedot ja vaateet tarkentuvat. Tavoitehintaurakassa ajatuksena oli saada urakoitsijakonsultti mukaan suunnitteluun jo ennen mallintamista, jolloin urakoitsijan osaaminen olisi jo ensimmäisessä mallintamisessa käytössä. Valitettavasti näin ei käynyt, ja jouduimme tekemään ennakoitua enemmän mallintamiseen muutoksia jälkikäteen. Vaikka kohteessa oli ylimääräisiä vaikeuksia, oli työmaan johto ja urakoitsija meidän näkökulmastamme hyvä ja ammattitaitoinen, Koivula sanoo.

IV-konehuoneet sijaitsevat lohkojen katoilla. Taysin alue Tampereella on iso kaukokylmän alue. Kaukolämpö- ja kaukokylmäliittymät sekä laboratoriotilojen konehuoneet sijaitsevat kellarikerroksessa, missä on myös laboratoriotiloja sekä ravintola.

– Opetus- ja toimistotilojen jäähdytys on toteutettu vesikiertoisilla aktiivikattojäähdytyspalkeilla. Kaukokylmä otetaan Tampereella Näsijärvestä, joten jäähdytys on suureksi osaksi energiatehokasta vapaajäähdytystä. Jäähdytysteholtaan kohde on 2,2 megawattia, Koivula kertoo. BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmän Very Good -tason vaatimukset täyttyvät Urpo Koivulan mukaan LVI:n kannalta hyvin jo hyvällä suomalaisella suunnittelutavalla, eikä dokumenttien laadintakaan tuottanut ongelmia.

Erityishuomio pölyn- ja kosteudenhallinnassa

Hankkeen 28 kuukauden kokonaisrakennusaika vaati paljon kaikilta sidosryhmiltä. Sidosryhmien runsaus, energiatalous ja puhtausvaatimukset huomioon ottaen kohde on hyvin vaativa erikoisrakennus. Esimerkiksi laboratoriotiloissa pitää täyttyä sekä akustiset ominaisuudet että terveysalan tiukat hygienia- ja siisteysvaatimukset.

Työturvallisuuden lisäksi urakan erityishuomio oli pölyn- ja kosteudenhallinnassa.

2– Ulkopuolinen Terve Talo -konsultti vei toiminnan paikoitellen detaljitasolle, jolloin materiaalivaihtoehtoja ja yksityiskohtia vertailtiin porukalla. Toiminta oli aikaisempiin kokemuksiini verrattuna huomattavasti tarkempaa ja kahden konsultin käyttö näkyy myös lopputuloksessa, Jorma Rantanen sanoo.

Talotekniikalla oli hankkeessa valtava osuus etenkin E-lohkossa, missä laboratoriotilat ja erikoistilat sijaitsevat. Esimerkiksi elektrofysiologian laboratoriossa tehdään tutkimustoimintaa, joka ei saa häiriintyä ääni- eikä sähköaalloista. Tässä kohteessa hyödynnetään myös aurinkosähköä, ja järjestelmä saatiin vietyä loppuun saakka eikä pudonnut hankintavaiheessa pois suunnitelmista.

Kohteeseen tuli myös huomattava määrä käyttäjän omia hankintoja, jotka edellyttävät esimerkiksi erillishankintana tehtäviä tietynlaisia kaasuverkostoja. Timo Rajala laskee erikoistilojen vaiheiden lisänneen suoritusaikaa mutta yhteistyön olleen yliopiston ja tilapalvelupäällikkö Taina Vimparin kanssa joustavaa ja hedelmällistä. Kehuja saa myös NCC:n poikkeuksellisen erinomainen työmaahenkilöstö. Rantanen muistuttaa, että yliopistolla opetusmenetelmiä katsotaan ainakin viiden vuoden päähän. Tilat, laitteet ja toimintoympäristöt pitää suunnata tulevaisuuteen.5

– Muuttovaiheen logistiikka oli hyvin tarkka ja toi mukanaan erikoisempia jälkitöitä, joita normaalisti luovutuksen jälkeen ei tule. Jännitystä riitti loppuun saakka. Erityishuomiota muuttovaiheessa vaati esimerkiksi massaspektrometri, joka on erittäin tärinäherkkä ja vaativa laite. Siirto onnistui kuitenkin hyvin,Jorma Rantanen sanoo.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail