Viimeisimmät julkaisut

Äänekosken biotuotetehdas

Onnistunut jättiprojekti: Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsä Groupin Äänekoskelle rakentama biotuotetehdas on pohjoisen pallonpuoliskon kaikkien aikojen suurin metsäteollisuusinvestointi. Onnistuneesta projektista kertoo se, että sekä hankkeen aikataulu että budjetti pitivät.

Teksti Ismo Myllys | Kuvat Metsä Group

Metsä Groupin biotuotetehdas on valtaisa hanke millä tahansa mittarilla arvioituna. Investoinnin kokonaisarvo on 1,2 miljardia euroa.

Äänekosken biotuotetehdasProjektin aikana työmaalla on työskennellyt yli 13 500 henkilöä ja sinne on kirjautunut yli 1500 yritystä. Lähes 40 hehtaarin tehdasalueelle on tehty yli 30 rakennusta, joiden kerrosala on noin 142 000 neliömetriä ja tilavuus 1,3 miljoonaa kuutiometriä.

Valmiin tehtaan tuotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Sen ohella tehdas tuottaa erilaisia biotuotteita kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biokaasua, tuotekaasua ja rikkihappoa. Jatkossa mahdollisia uusia tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat tekstiilikuidut ja ligniinijalosteet. Biosähköäkin syntyy 1,8 terawattituntia vuodessa, mikä on 2,4 kertaa tehtaan omaa tarvetta enemmän.

Kaiken lisäksi biotuotetehdas rakennettiin tiukalla aikataululla. Työt alkoivat toukokuussa 2015, ja tehdas käynnistyi 15.8.2017, kuten projektia suunnitellut ydinryhmä päätti jo vuonna 2013. Virallisesti laitos vihittiin käyttöön 18.10.2017. Biotuotetehdasprojektin johtaja Timo Merikallio Metsä Groupista korostaa sen merkitystä, ettei aikataulun suhteen ollut vaihtoehtoja.

– Aikataulu oli meille pyhä asia, jolle kaikki muut asiat olivat alisteisia. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että isoista päätöksistä pidettiin tinkimättömästi kiinni. Rönsyilemään ei lähdetty, vaikka esille olisi noussut kuinka hyviä ideoita.

Äänekosken biotuotetehdasAikataulun lisäksi projektissa piti budjetti. Merikallion mukaan nämä asiat ovat tiukasti toisiinsa liitoksissa.

– Kun aikataulu pitää, pitää yleensä myös budjetti, hän sanoo.

Tilaajavetoista osaurakointia

Biotuotetehdas toteutettiin tilaajavetoisena osaurakointina. Eri vaiheet oli jaettu osiin siten, että myös pienemmät ja paikalliset yritykset pystyivät kilpailemaan urakoista.

Eri rakennusurakkapaketteja oli noin 100, laite- ja asennustoimitussopimuksia noin 300 ja ostotilauksia noin 5000. Jokainen sopimus kilpailutettiin.

– Osittain tämä oli kustannuskysymys. Toisaalta tällä tavalla saimme parhaat resurssit käyttöön kuhunkin työhön, Merikallio toteaa.

Rakennus- ja asennustöitä tehtiin Fast Track -toteutuksena eli suunnittelu, rakentaminen ja asennustyöt etenivät kaiken aikaa lomittain. Laitehankinnoissa noudatettiin Open Book -projektointimallia. Tavoitehinnan ylitykset ja alitukset jaettiin Metsä Fibren ja päälaitetoimittajien kesken.Äänekosken biotuotetehdas

Rakennuttamisen suururakka

Rakennustöiden johtamisesta ja valvonnasta biotuotetehdasprojektissa vastasi Fimpec Oy, jonka vastuulla oli myös asennustöiden johtaminen. Yrityksen operatiivinen johtaja Marko Mäkimartti sanoo, että projektin onnistuminen oli monen asian summa.

– Lähtökohta oli tietenkin se, että saimme oman organisaatiomme ammattilaisten lisäksi valittua projektiin ammattitaitoiset urakoitsijat. Tässä auttoi osaltaan urakoiden pilkkominen pienempiin osiin, mikä mahdollisti keskisuurten ja myös paikallisten erikoisosaajien osallistumisen projektiin.

Kiinnostava piirre on sekin, että hankkeen vaativissa paikallavaluissa oli mukana useita infra- ja taitorakentamiseen erikoistuneita urakoitsijoita.

Äänekosken biotuotetehdas– Toinen tärkeä asia oli se, että tilaajavetoisessa projektin johtamisessa etuna on joustavampi muutosten hallinta, joka tosin edellyttää projektinjohdolta hyvää osaamista. Kaikkiaan projektin johtamisessa onnistuttiin hyvin. Tarvittavat päätökset syntyivät nopeasti ja ajallaan. Koko tilaajaorganisaation tekemistä myös arvioitiin säännöllisesti sisäisillä auditoinneilla ja johtamisen prosesseja sekä tiedon kulkua kehitettiin jatkuvasti, Mäkimartti kertoo.

– Erityistä huomiota kiinnitettiin suunnittelun ohjaukseen sekä hankintatoimeen. Suunnitteluhan eteni tyypillisesti 2–3 viikkoa toteutusta edellä. Siksi suunnittelun ohjauksen ja hankintojen täytyi pelata, jotta oikeita suunnitelmia tehtiin oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Mäkimartti nostaa vielä esiin töiden organisoinnin. Äänekoskella hyödynnettiin allianssimallia, jossa keskeiset toimijat vastaavat projektin suunnittelusta ja rakentamisesta yhteisellä organisaatiolla.

– Se soveltuu tällaisten suurten ja monimutkaisten hankkeiden toteutukseen. Itse olemme kehittäneet siitä oman integroidun projektin toteutusmallimme, Fimpec IPD:n, Integrated Project Delivery.

Yhtenä joukkueena

Yhdessä tekemisen merkitystä painottaa myös Merikallio, joka korostaa hanketta vetäneen Owner’s engineer -tiimin merkitystä. Siihen kuului 100 henkilöä, joista 30 tuli Metsä Groupista ja loput 70 muista yrityksistä.

– Avainasia oli, että tämä porukka toimi yhtenä joukkueena. Emme siis ulkoistaneet toimintoja muille yrityksille, vaan rekrytoimme ja integroimme avaintoimijat tähän ryhmään, hän sanoo.

Ryhmä toimi myös pääsääntöisesti samoissa tiloissa työmaa-alueella, jolloin tieto liikkui ja kaikki pysyivät selvillä, missä ollaan menossa. Tiedon liikkumiseen ja toiminnan läpinäkyvyyteen kiinnitettiin myös paljon huomiota.

– Tarkoitus oli, että kaikki tietäisivät jatkuvasti, missä mennään. Kun johtaminen on läpinäkyvää, ongelmiinkin voidaan reagoida ajoissa, Merikallio selventää.

Yhteen hiileen puhaltamisesta kertoo myös onnistuminen turvallisuusasioissa. Koko projektin aikana ei tapahtunut yhtään vakavaan vammautumiseen johtavaa tapaturmaa ja yhteensäkin tapaturmia oli vain 113, joka on pieni luku verrattuna työmaalla tehtyihin 8,1 miljoonaan työtuntiin.

– Siihen voi olla tyytyväinen, vaikka jokainen tapaturma on liikaa. Työturvallisuudesta haluttiin alusta lähtien tehdä kaikkien yhteinen asia, ja tässä myös onnistuttiin, Mäkimartti ja Merikallio toteavat.

Suunnittelua 200 hengen voimin

Suunnitteluvastuun biotuotetehtaasta kantoi Sweco, jolla oli lähes koko laitoksen kattava laitossuunnittelutoimeksianto ja rakennesuunnittelutoimeksianto. Visa Moilanen veti projektia Sweco Industryn ja Samu Ristolainen Sweco Rakennetekniikan osalta.

Nykyään Sweco Industryn bioteollisuuden liiketoimintayksikköä johtava Moilanen painottaa Mäkimartin ja Merikallion tapaan jatkuvan kommunikoinnin tärkeyttä. Suunnittelupuolella tiivistä yhteistyötä edisti se, että laitos- ja rakennussuunnittelu olivat saman katon alla.

– Se helpotti koordinointia ja kommunikaatiota. Etukäteen paneuduimme hankkeen resursointiin huolella, sillä tämä oli meidän suurin suunnitteluhankkeemme, johon osallistuivat kaikki Swecon Suomen toimipisteet.

Suunnittelu-urakan mittakaavasta kertoo se, että mukana oli parhaimmillaan yli 200 Swecon työntekijää. Dokumentteja syntyi satoja tuhansia. Moilanen sanoo, että mukaan mahtui tiukkojakin tilanteita, mutta kokonaisuudesta jäi monella tavalla hyvä mieli.

Äänekosken biotuotetehdas– Oli hieno nähdä, että toimintatapamme skaalautuivat tämän mittaluokan projektin tarpeisiin. Kyseessä oli myös hanke, jota leimasi hyvä henki ja yhteen hiileen puhaltamisen meininki.

Ympäristön huomioivaa tehokkuutta

Metsä Group luonnehtii valmistunutta biotuotetehdasta tehokkaaksi ja kustannuskilpailukykyiseksi. Merikallion mukaan tämä perustuu moneen asiaan.

– Jo tehtaan suuri koko tuo kilpailukykyä. Käytössä on myös viimeisintä tekniikkaa ja energiatehokkuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Myös automatisointi on viety aikaisempaa pidemmälle. Tämä näkyy etenkin prosessin loppupäässä, jossa sellupaalit paketoidaan, kääritään ja leimataan konenäköä ja robottikäsiä käyttäen. Tämän jälkeen ne kulkevat automatisoituun jakelukeskukseen ja siitä edelleen lastattavaksi automatisoiduilla nostureilla.

Tavallista laajempi tuotevalikoimakin parantaa biotuotetehtaan tehokkuutta. Kun sellutehtaan tuotteista perinteisesti noin 10 prosenttia on muuta kuin sellua, Äänekoskella osuus on ollut alusta lähtien 20 prosenttia, joten sivuvirrat tulevat tarkemmin hyödynnetyksi.

Ympäristöpuolen panostuksista kertoo se, että uusi tehdas pystyy toimimaan aikaisempien ympäristölupaehtojen mukaisesti, vaikka tuotanto liki kolminkertaistuu. Ulospäin näkyvin ympäristöinvestointi on uusi vedenpuhdistamo, jonka kapasiteetti on 65 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Tämä vastaa noin 200 000 asukkaan kaupungin puhdistamoa. Myös rikkihappotehtaalla on suuri ympäristömerkitys, sillä sen ansiosta natrium- ja sulfaattipäästöjä saadaan vähennettyä huomattavasti.

Äänekosken biotuotetehdas

40 vuoden tähtäimellä

Biotuotetehtaasta on nyt rakennettu ensimmäinen vaihe, johon kuuluu tehtaan ydintoiminta ja osa biotuotteista. Seuraavassa vaiheessa lähivuosina toteutukseen tulevat uudet biotuotteet. Merikallio sanoo, että tehdas on rakennettu Metsä Groupissa jo pitkään noudatetun elinkaarimallin pohjalta.

– Lähdemme siitä, että tehtaan tekninen ja taloudellinen käyttöikä on noin 40 vuotta ja tehdas rakennetaan alusta lähtien sitä silmällä pitäen valmiiksi. Tämän elinkaaren aikana ei tehdä isoja muutoksia, vaikka tietenkin mahdollisia pullonkauloja avataan ja toimintaa kehitetään. Kun elinkaari on tulossa lopulleen, tehdään päätös, lopetetaanko laitos vai rakennetaanko samalle paikalle uusi tehdas.

Äänekosken biotuotetehdas
Bruttoala: 142 000 neliömetriä
Kustannukset: 1,2 miljardia euroa
Tilaaja: Metsä Fibre Oy
Rakennuttaminen, valvonta, asennusjohtaminen:
Fimpec Oy
Arkkitehti: Uki Arkkitehdit Oy
Laitos- ja rakennesuunnittelu: Sweco
Geo- ja siltasuunnittelu: Geotek Oy, Sito Oy
Rakennusurakointi: Terramare Oy, Graniittirakennus
Kallio Oy, Destia Oy, Keski-Suomen Betonirakenne Oy,
Kreate Oy, Rakennusliike Porrassalmi Oy,
Rakennus-Kaseva Oy, Rakennustoimisto Kalevi Alonen Oy,
Lapin Teollisuusrakennus Oy
Maanrakennusurakointi: Graniittirakennus Kallio Oy,
Suomen Maastorakentajat Oy, Destia Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail